Törmäsin tämän päivän Aamulehden tiedeuutisten kautta mielenkiintoiseen tutkimukseen, jonka Stavangerin yliopiston apulaisprofessori Anne Mangen ja Marseillen yliopiston neurofysiologi Jean-Luc Velay ovat julkaisseet*. Heidän tutkimustuloksensa tiivistetysti kertoo, että kirjoittaminen kynällä on oppimisen kannalta tehokkaampaa kuin tietokoneen näppäimistöllä kirjoittaminen. Ainakin itse olen ihan omakohtaisesti kokenut tämän, sen takia kirjoitan aina muistiinpanot käsin esim. konferenssiesityksiä kuunnellessani tai mistä tahansa niitä kirjoittelenkin. Koetin aikanaan siirtyä kirjoittamaan niitä läppärillä, mutta koin että se ei ole samanlaista, enkä ikään kuin saanut siitä irti yhtä paljon – en osaa edes täysin selittää tuntemustani, mutta prosessoin asioita aivan eri tavalla kynä kädessä, paljon tehokkaammin ja laajemmin. Niinpä palasin kynään ja paperiin, vaikka sen johdosta koenkin usein olevani melkoinen reliikki ;) Onhan toki koneella kirjoittamisella puolensa, se on nopeampaa. Mutta itse olen oman tapani valinnut ja siinä aion pitäytyä niin kauan kuin se paremmalta tuntuu.
Mielenkiintoista siis oli lukea tästä Mangenin ja Velayn tutkimuksesta. Toki vieraiden kirjainmerkkien kirjoittaminen käsin vs. koneella ei mielestäni ole välttämättä paras esimerkki, jos halutaan tarkastella abstraktimpien asioiden oppimista kirjoittamalla, mutta noin laajemmin tutkijoiden valottamat asiat aivoissa tapahtuvasta tietojenkäsittelyprosessista tuovat uutta tietoa oppimisen tutkimukseen. Itse olen aina peräänkuuluttanut tutkimustuloksia, jotka tuovat tietoa oppimisesta neurofysiologisena prosessina. Se on mielestäni ihan yhtä tärkeää kuin oppimisen tutkiminen sosiaalisena prosessina – emme voi irrottautua oppimisemme perustasta. Suosittelen myös lämpimästi jo useampi vuosi sitten ilmestyneen Jeff Hawkinsin ja Sandra Blakesleen On Intelligence -kirjan** lukemista kaikille aiheesta kiinnostuneille!
Koen myös asioihin paneutuvan lukemisen tärkeänä ja tervetulleena vastapainona nk. information snacking -kulttuurillemme. Tästä kirjoittelinkin jo joku viikko sitten. Pikainen silmäily on toki tärkeää päivittäisessä elämässä, kun tietoa on niin paljon, ja oleellisen valinta siitä massasta sekä syventyminen siihen paremmalla ajalla. Tuntuu vain, että sitä parempaa aikaa on yhä hankalampi ottaa syvälliseen paneutumiseen. Ja siinä koen olevan jotakin samaa kuin kynällä kirjoittamisessa paperille.
Niin, mitä tulee näiden mainitsemieni ja linkkaamieni lähdeaineistojen lukemiseen – en ole ehtinyt lukea yhtäkään näistä niin perusteellisesti kuin haluaisin. On Intelligencen lukeminen on loppusuoralla – aloitin sen vuosi sitten flunssasta toipuessani, ihan loppuun en päässyt tervehtymisen takia (!), siitäkään huolimatta, että kirja todella tempaisi mukaansa. Mangenin ja Velayn artikkelia en myöskään ole lukenut kokonaan, sen sijaan luin Aamulehden lyhyen uutisen ja Stavangerin yliopiston webbisivulla olleen artikkelin tästä tutkimuksesta. Learning Circuits -blogin artikkelin information snacking -kulttuurista olen lukenut, mutta koska ko. artikkeli on ko. blogin kuukausittaiseen kysymykseen (helmikuu 2010) liittyvä keskustelunherättäjä, en ole ehtinyt lukea kiinnostavia siihen linkattuja blogikirjoituksia ja -kommentteja. Information snacking -kulttuuriin liittyy myös Information foraging -teoria, josta mm. Jakob Nielsen kirjoittaa sivuillaan jo vuonna 2003…
Tämän kirjoituksen pointtini, kautta rantain ja osin kirjoituksen aiheen vierestäkin ;), on tavallaan se, että erityisen haastavaa voi olla paneutua syvällisesti ja tämän taidon opettaminen tänä päivänä, kun toisaalta myös informaation snäkkäily ja silmäily nopeasti olennainen sieltä kaivaen on tärkeää. Syvällisempi paneutuminen ja pysähtyminen nähdään helposti vastakkaisena niin paljon nykyään korostettavalle muutostarpeelle ja muutoksen välttämättömyyden puolesta puhumiselle (tästä puhuin vuosi sitten AVOn webinaarissa). Totuus lienee jossakin siellä välissä?
Viitteet:
*Mangen, A. & Velay, J-L. 2010. Digitizing literacy: reflections on the haptics of writing. In Mehrdad Hosseini Zadeh (ed.) Advances in Haptics. InTech. URL (luettu 25.1.2011) http://www.intechopen.com/books/show/title/advances-in-haptics
**Hawkins, J. & Blakeslee, S. 2004. On intelligence. How a new understanding of the brain will lead to the creation of truly intelligent machines. New York: Henry Holt and Company.
Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.
Avoimestitutkien 