Avoimestitutkien

February 6, 2014

Lisää lisätyn todellisuuden tuotantovälineitä

Niinhän siinä aina käy, että juuri kun saa jonkun tuotoksen valmiiksi, siihen ilmaantuu heti jotakin lisättävää :) Viittaan tässä siis edellisessä postauksessa mainittuun Lisätyn todellisuuden tuotantovälineiden vertailuun. Maailmaa ei taideta valmiiksi saada yhdessä julkaisussa, ja jo siitäkin syystä blogi- ja wikityyppiset julkaisualustat ovat pysyväisluonteisempia julkaisuja joustavampia, kuten on tullut jo moneen kertaan todettua.

Lueskelin Dunleavyn & Deden (2013) katsausta* paikkatietopohjaisista, pelimäisistä skenaariotyyppisistä oppimisympäristöistä ja niihin liittyvästä tutkimuksesta. Muutoinkin hyvin aihealueeseen liittyvää tutkimusta koostavassa artikkelissa on myös lyhyt katsaus olemassaolevasta teknologiasta, jolla on mahdollista tuottaa AR-toteutuksia ilman teknistä osaamista. Saatavilla olevasta teknologiasta ja sen toimivuudestahan paljon riippuu, minkälaisia toteutuksia on mahdollista tuottaa.

Dunleavyn & Deden mukaan ideaalinen kehitysalusta artikkelissa kuvatun genren mukaisille AR-oppimistoteutuksille sisältää seuraavat ominaisuudet:

  • WWW-selainpohjainen editori
  • Digitaalisten objektien ja multimedian (tekstin, äänen, grafiikan) augmentointi fyysisen ympäristön päälle
  • Sisältöjen esittäminen paikkatietoperustaisesti (GPS:n ja kompassin avulla) peliympäristössä tapahtuvan toiminnan perusteella
  • Mahdollisuus vaihdella kartta- ja kameranäkymän välillä ympäristössä kuljettaessa
  • Käyttäjän pääsy pelin aikana pelisovelluksen kautta peliin liittyvän tiedon arkistoihin
  • Youtube- ja Vimeo-videoiden hyödyntämismahdollisuus
  • Mahdollisuus roolittaa opiskelijoiden toimintaa pelin aikana
  • Esitettävien objektien ym. sisältöjen hallinta dynaamisesti riippuen pelin kulusta
  • Mahdollisuus lisätä erilaisia arviointimekanismeja peliin palautteen antamiseksi
  • Datan kerääminen talteen pelin aikana (esim. pelaajien tekemät muistiinpanot, kuvaamat kuvat jne.)
  • Pelissä käytettävien mobiililaitteiden välinen kommunikointmahdollisuus
  • QR-koodien hyödyntämismahdollisuus sisältöjen esittämiseksi
  • Kuvapohjaisen lisätyn todellisuuden kuten interaktiivisten 3D-mallien esittämismahdollisuus
  • Sosiaalisen median välineiden integrointimahdollisuus

Artikkelissa oli listattu joitakin vaihtoehtoja, jotka mahdollistivat paikkatietopohjaisten opetussovellusten / -pelien toteuttamisen. Näitä sovelluksia on myös taulukoitu artikkelissa sen mukaan, miten edellämainitut vaatimukset toteutuvat niissä. Suurin osa listatuista sisällöntuotantovälineistä on maksullisia, ja tuossa vastikään ilmestyneessä AR-tuotantovälineiden vertailussamme yksi vertailtaviksi valittujen sovellusten kriteeri oli juurikin maksuttomuus. Kovin moni Dunleavyn ja Deden listalla olleista välineistä ei siis olisi sillä perusteella mukaan päässyt. Hoppalan olisi ehkä voinut ottaa omaan vertailuun mukaan, ja siihen olen joskus aikaisemmin tutustunutkin, tosin muistikuvani mukaan se ei ollut kovinkaan helppokäyttöinen. ARIS vaikuttaa kuitenkin kiinnostavalta. Siihen minulla on ollut tarkoitus tutustua perusteellisemmin jo pitkään, mutta vasta nyt tämän listauksen innoittamana ryhdyin tuumasta toimeen. Artikkelissa listatut sovellukset löytyvät tästä lisättynä omilla kommenteillani kustakin:

  • ARIS – maksuton, mutta pelisovellus toimii vain iOS-käyttöjärjestelmällä varustetuissa mobiililaitteissa. Tätä tutkailin ja kokeilin enemmänkin, lopputuloksena syntyi ARIS-peruskäyttöohje (.pdf) suomeksi. Englanninkielisiä ohjeita löytyi useampiakin toteuttajan www-sivuilta, yksi ohje taisi olla jopa espanjankielinen :) Yleisvaikutelma oli, että sovelluksella saa toteutettua varsin monipuolisia oppimispelejä, ja referensseinä mainitut muutamat Yhdysvalloissa toteutetut pelit ovat varsin mielenkiintoisia (mm. University of Wisconsin–Madisonin toteuttama DowDay-oppimispeli). Vaikka ARIS-sovellusta mainostetaan helppokäyttöisenä, se vaatii kuitenkin jonkin verran perehtymistä ohjeisiin, eikä käyttöliittymä ei ole kovin intuitiivinen. Olemme kouluttaneet Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä lisätyn todellisuuden (opetus)käyttöä jonkin verran vuoden 2013 aikana, ja tarkoitus on jatkaa koulutuksia myös vuonna 2014. ARIS otetaan taatusti mukaan yhdeksi uudeksi sovellusten toteutusvälineeksi! Tietoa koulutuksista löytyy yksikkömme täydennyskoulutussivuille.
  • buildAR – maksullinen, en kokeillut. Huom. myös BuildAR-niminen, kevytversiona maksuton kuvatunnistukseen perustuvan lisätyn todellisuuden toteuttamiseen on olemassa!
  • FreshAiR – sovelluksella pystyy luomaan yhden pelin omaan kokeilukäyttöön ilmaiseksi, muutoin maksullinen. Vaikutti kuitenkin hyvin helppokäyttöiseltä ja monipuoliselta alustalta.
  • Hoppala Augmentation – Hoppalalla olen joskus tehnyt kokeiluita, mutta en ole kamalasti uskaltanut luottaa tähän, sillä viimeisimmät päivitykset sivuilta löytyvät vuodelta 2011. Ilmeisesti edelleen kuitenkin toiminnassa.
  • TaleBlazer – tuolta esittelysivulta en löytänyt linkkiä itse sovellukseen, mutta hakukoneella löytyi linkki sovelluksen sivuille. Pikavilkaisulla näyttäisi olevan maksuton sovellus, tätä kirjoittaessa en ole vielä ehtinyt tarkemmin perehtyä / kokeilla, tarkoitus olisi kuitenkin pikimmiten tutustua.
  • 7Scenes – maksullinen, en kokeillut.

Ehkä on vielä syytä mainita loppuun, että yllä olevan listan sovelluksista kaikki eivät ole lisättyä todellisuutta kuin hyvin väljästi tulkiten.

Lähteet

* Dunleavy, M. & Dede, C. 2013. Augmented Reality Teaching and Learning. In J.M. Spector, M.D. Merrill, J. Elen & M.J. Bishop (Eds.) The Handbook of Research for Educational Communications and Technology (4th ed.) Springer: New York.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

Advertisements

January 31, 2014

Lisätyn todellisuuden tuotantovälineiden vertailu

Osana AVO2-hankkeen 3DM-osahankkeen toimintaa on ilmestynyt verkkojulkaisu Lisätyn todellisuuden tuotantovälineiden vertailu, jossa minä ja hankekumppani Mikko Liukkonen (AduSal Oy) olemme vertailleet lisätyn todellisuuden tuotantovälineitä sekä teknisen että ei-teknisen käyttäjän näkökulmasta.

Mikko Liukkosen on vertaillut lisätyn todellisuuden tuotantosovellusten toimivuuden tarkkuutta markkerin tunnistamisen ja augmentoitavan sisällön kohdentamisen osalta. Vertailtavat sovellukset olivat Metaio SDK, In2AR ja Vuforia, ja niiden osalta keskityttiin tutkimaan kuvanseurannan toimintaa. Tutkittaviksi valittiin seuraavat ominaisuudet, joilla on tärkeä rooli kun puhutaan immersiivisestä ja hyvin toimivasta lisätystä todellisuudesta:

  • Seurannan alkamisen nopeus ja varmuus
  • Maksimi- sekä minimietäisyydet seurannalle ja sen alkamiselle
  • Seurannan toimiminen osittain peitetyllä referenssikuvalla
  • Tarkkuus ja vakaus
  • Suorituskyky

Vertailussa päädyttiin siihen tulokseen, että Vuforia oli parempi kuin kilpailijansa, koska se pärjäsi kaikissa kokeissa kilpailijoitaan paremmin ja oli testiryhmän mielestä toiminnaltaan erinomainen.

Itse vertailin sisällöntuotannon helppoutta lisätyn todellisuuden selainsovelluksiin (Layar, Aurasma, Wikitude, junaio) ilman teknistä osaamista. Vertailu tarjoaa apua AR-selaimen valintaan ei-tekniselle käyttäjälle, joka haluaa itse toteuttaa yksinkertaisia AR-sisältöjä. Toteutetun vertailun perusteella on vaikea suositella mitään tiettyä AR-selainta yleisesti. Aurasmalla, Layarilla ja Augmented Gallery -nimisellä tuotantovälineellä (joka ei ole tällä hetkellä käytettävissä) sisältöjen luominen on helpointa, mutta välineen valinta on riippuvaista halutuista ominaisuuksista, kuten kuvatunnistus- tai paikkatietopohjaisuudesta, tai käytettävissä olevista laitealustoista. AR-selaimen ja sisällöntuotanto-osan valinnassa olisi hyödyksi, jos sama AR-selain ja sisällöntuotanto-osa mahdollistaisi sekä kuvatunnistus- että paikkatietopohjaisten sisältöjen toteuttamisen ilman teknistä osaamista. Valitettavasti kaikki vertaillut AR-selaimet Layaria lukuunottamatta vaativat joko-tai -valintaa: erityyppisten sisältöjen tuottaminen samaan AR-selaimeen on maksullista tai vaatii ohjelmointitaitoa, vaikka itse selain tukisikin molempia sisältötyyppejä. Layariin on mahdollista tuottaa sekä kuvatunnistus- että paikkatietopohjaista sisältöä, mutta tämä vaatii eri sisällöntuotantoosien käyttöä.

Kansikuvasta jälleen kiitokset Leena Koskimäelle :)


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

September 18, 2012

Twheel – uudenlainen visuaalinen käyttöliittymä

Suomalainen Fluid Interaction -niminen yritys on kehittänyt aivan uudenlaisen, visuaalisen käyttöliittymän Twitteriin. Twheelin kehittäjät mainostavat käyttöliittymäänsä aivoystävälliseksi.

Käyttöliittymän suunnittelun ja toteutuksen taustalla olevaan filosofiaan voi tutustua yrityksen blogista löytyvän kirjoituksen kautta – Twheelistä löytyy juttu myös uusimmasta (11.9.2012) Tiede-lehdestä sivulta 54.

Sovellus on toistaiseksi saatavissa iPhoneen, yrityksen sivulta löytyvän tiedotteen mukaan se olisi myös tulossa Android-laitteille.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

August 15, 2012

Visualisointia

Jo päättyneen AVO-hankkeen aikana toteutetussa hanketutkimuksessa nousi hanketoimijoilta esiin toive hanketoimintamme ja eri osahankkeiden ja -projektien keskinäisten suhteiden ja toiminnan visualisoimiseksi. Jossain vaiheessa tuli etsiskeltyä tähän mahdollisesti soveltuvia työkaluja (kuten Dabbleboardia), mutta asia ei kamalasti edennyt – liekö johtunut välineiden puutteesta, toimivan visualisointitavan puutteesta vai ihan vaan ajatuksen hauduttelutarpeesta. AVO2-hankkeessa tarve visualisoinnille on akuutti edelleen. Koska tietoa on niin paljon ja aikaa sen läpikäymiselle kuitenkin vain vähän, tulisi löytää jokin sellainen esitysmuoto, jonka kautta AVO2-hankkeesta kiinnostunut saa hyvän kokonaiskuvan mahdollisimman nopeasti, jopa yhdellä vilkaisulla.

Ylipäätään datan visualoisointi tuntuu olevan melko kuuma aihe tällä hetkellä – isommassakin mittakaavassa – olemassa olevien tietovarantojen esittämisessä ja analysoinnissa. Tiivis artikkeli datan visualisoinnista löytyy Helsinki Region Infosharen www.hri.fi -verkkopalvelusta. Ks. myös David McCandlessin TED talk datan visualisoinnista:

Viime vuoden lopulla Online Educa -konferenssissakin esiteltiin jonkin verran visualisointiin soveltuvia välineitä (ks. matkaraportissani esitelty joitakin).

Kesäkuussa pohdimme hanketutkimus- ja laatuporukan kanssa tapoja AVO2-toiminnasta viestimiseen mahdollisimman visuaalisesti ja mielenkiintoisesti. Pahitteeksi ei olisi, että kohderyhmällemme tarjoutuisi myös mahdollisuus kommentoida tai jollakin tavalla osallistua hanketoimintaamme ja sen kehittämiseen. Esiin nousi parikin kiinnostavaa ajatusta, joita olisi syksyn 2012 kuluessa hanketoimijoiden kanssa kehitellä eteenpäin toteutuksen tasolle.

Ensinnäkin ajattelimme lähteä visualisoimaan hanketoimintaan liittyviä keskeisiä käsitteitä interaktiivisten posterien avulla. Hankekollega Kaisa kertoi Glogster-nimisestä sovelluksesta, jolla voi tehdä verkkoposterin. Glogsterin esittelysivulla sitä kuvataan sosiaaliseksi verkostoksi, joka perustuu glogien luomiseen ja jakamiseen. Glogi on nimitys sovelluksella luotaville interaktiivisille postereille, joihin voi sisällyttää mm. tekstiä, grafiikkaa, musiikkia, videoita. Kokeilin toteuttaa kokeiluglogia hankkeemme yhden käsitteen, yhteisöllisen oppimiskulttuurin visualisoimiseksi ja avaamiseksi.

Muitakin mahdollisia työkaluja vastaavantyyppisen verkkoposterin luomiseksi löytynee. Maanantaina kuulin hanketoimijakollegalta Annelta ThingLink-nimisestä työkalusta. ThingLinkillä näyttäisi onnistuvan myös verkkoposterien tuottaminen. Glogsteria kesäkuussa kokeillessani en löytänyt siitä mahdollisuutta jakaa glogia muiden editoitavaksi edelleen, jolloin ainoaksi mahdollisuudeksi jää yhteisen tunnuksen jakaminen kaikille niille, keiden haluaa editointiin osallistuvan. ThingLinkissä sen sijaan muokkausoikeuksia voi jakaa halutessaan. Kuvan luominen ja linkittäminen oli erittäin helppoa (sovellus oli varsin intuitiivinen). Tein itse yksinkertaisen kokeilukuvan, jossa aloittelin rakentamaan kuvaohjetta tietokoneen oheislaitteiden kytkemisestä koneeseen…

Keksimme kesäkuussa myös, että AVO2-hanketoimintaa voitaisiin havainnollistaa erilaisia aikajanasovelluksia käyttämällä. Olen kokeillut jotakin vastaavaa joskus muutama vuosi sitten, mutta en oikein osannut lähteä sitä käyttämään. Nyt etenkin muutama noista sovelluksista innosti ihan eri tavalla. Ihastuin erityisesti Dipityyn. Dipity mahdollista kommenttien jättämisen, se antaa jakaa yksittäistä aikajanamerkintää / -postausta sosiaalisen median yleisimmin käytettyjen verkkopalveluiden kautta, esittää monimediaista aineistoa… Tein testiaikajanan AVO2-hanketoiminnan visualisointia ajatellen.

Muita verkossa toimivia aikajana-softia joita testailin olivat:

Löysin myös vertailutietoa aikajanasoftista / -verkkopalveluista.

Mindmap-työkalutkin ovat kehittyneet eteenpäin. Jo edellä mainitussa Online Educa 2011 -raportissa oli maininta Spiderscribe-nimisestä miellekarttasovelluksesta. Spiderscribe mahdollistaa myös muunlaisen aineiston kuin pelkän tekstin linkittämisen miellekarttaan.

Erilaisten webbisisältöjen organisointiin ja jakamiseen tarkoitettua Pearltrees-nimistä sovellusta voi myös käyttää miellekarttojen luomiseen.

Tänä aamuna hankkeemme hanketutkimus- ja laatupalaverissa puhuimmekin siitä, että ko. työkalua voisi hyvin käyttää myös esimerkiksi oman verkostomme toimijoiden ja osaprojektien sekä -hankkeiden välisten suhteiden havainnollistamiseen. Kokeilin itsekin hieman työkalun käyttöä – tällainen pikakokeilustani tuli :)

Olen ehkä maininnutkin, että oma hahmottamistapani on hyvin lineaarinen ja tekstuaalinen. Olen kuitenkin huomannut innostuneeni visuaalisemmista esittämistavoista enemmän nyt, kun välinepuolella näyttäisi olevan nyt enemmän, parempaa, kypsempää ja monipuolisempaa tarjontaa. Tiedoksi muuten kaikille kiinnostuneille: Sometu-verkosto on järjestämässä elokuun viimeisellä viikolla Virtuaali-Qelluntaita yhdessä tekemisen teemalla, ja yhdessä tekemisessä kokeillaan juurikin erilaisia tekemistä visualisoivia välineitä. Tervetuloa mukaan!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

September 15, 2010

Helppo ja nopea työväline yhteseen piirusteluun

AVO-hankkeessa on toivottu hanketoiminnan visualisointia. Yksi hankehaastatteluissa esiin tullut tapa oli osaprojektien ja niiden välisten yhteistyökuvioiden piirtäminen kaaviona. Mindmap-työkalut eivät tässä oikein toimi, ja Google Docsin piirtotyövälinekin on melko kömpelö.

Törmäsin todella helppokäyttöiseltä ja nopealta vaikuttavaan Dabbleboard-nimiseen online-sovellukseen, josta on saatavilla sekä ilmainen että maksullisia versioita. Käyttöohjevideon avulla pääsi nopeasti jyvälle perustoiminnoista ja itse kokeilemalla sovelluksen logiikka hahmottui melko nopeasti, Harto Pönkä on myös tehnyt Slideshareen esityksen Dabbleboardin käytöstä ja esitellyt sen yhtenä mahdollisuudena käyttää sitä mindmapin luomiseen. Pikakokeilulla ihan toimiva työväline!

Työkalu mahdollistaa piirroksen jakamisen muille lähettämällä webbilinkin (sovelluksen kauttakin voi linkin lähettää suoraan) ja chattaamisen piirtämisen yhteydessä. Piirustus on aina julkinen ilmaisversiossa.

db

Ulos piirustuksen saa .png-muodossa – alla olevassa kuvassa vielä keskeneräinen AVO-osaprojektien suhteita visualisoiva kuvio:

avokaavio


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

Blog at WordPress.com.