Avoimestitutkien

June 7, 2011

Kerro oma blogitarinasi!

UPDATE 7.10.2011: Päätin antaa vielä lisäaikaa 30.10.2011 asti, jos saisimme vielä mukaan muutaman tarinan.


Miten blogeja on käytetty opetuksessa sinun oppilaitoksessasi? Kuinka blogi on toiminut organisaationne markkinoinnissa tai viestinnässä? Oletko pitänyt oppimisblogia? Tai oletko hyödyntänyt blogeja jollain muulla tavalla? Kerro sinäkin oma blogitarinasi!

riippumatto

Mistä on kyse? Tekeillä on Tarinoita blogien käytöstä -julkaisu, johon etsimme vapaaehtoisia kirjoittajia. Tarkoitus on koota kansiin bloggauskokemuksia ja tarinoita erilaisista blogien käyttäjistä ja käyttötavoista. Tavoitteena on kansantajuinen, tarinamuotoinen, yleiskielinen ja helposti luettava paketti blogien käytöstä. Tarinallinen materiaali voi tukea perinteiseen tyyliin kirjoitettua opasmateriaalia paremmin myös aloittelevia käyttäjiä.

Kuka, mitä, milloin? Vetovastuussa on Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hanke. Kirjoituksista tehdään koonti, joka julkaistaan ainakin verkkojulkaisuna syksyllä 2011, mahdollisesti myös painettuna, mikäli tarinoita tulee riittävästi. Tarinoita blogien käytöstä -tuotos julkaistaan avoimella CC BY-SA -lisenssillä (versio 3.0), joten teoksen jatkokäyttö on sallittu lisenssin ehtojen mukaisesti.

Miksi osallistuisin? Pääset jakamaan muille kokemuksesi ja auttamaan uusia blogien käytöstä kiinnostuneita alkuun. Vertaistuottaminen on parhaimmillaan varsin tehokas tapa tuottaa materiaalia. Se mahdollistaa yksin tuotettua materiaalia rikkaamman sisällön. Yksittäisen kirjoittajan työtaakka on kohtuullinen ja ennen kaikkea lopputulos enemmän kuin osiensa summa.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä julkaisun toimittaja Joanna Kalalahteen (etunimi.sukunimi ät uta.fi) ja ilmoittaudu kirjoittajaksi. Kerro yhteystietojesi lisäksi suuntaa antavasti, mistä aiheesta aiot kirjoittaa. Tutustu myös kirjoitusohjeisiin (alla). Saat lisäksi allekirjoitettavaksi kirjoittajasopimuksen – sen tarkoitus on ensisijaisesti varmistaa, että tekstin kirjoittaja vastaa siitä, että julkaistava materiaali ei sisällä sellaista kolmannen osapuolen aineistoa, jonka oikeuksia julkistaminen loukkaisi, ja että tekijällä on oikeus lisensoida osuutensa CC BY-SA -lisenssin mukaisesti (ks. luonnos kirjoittajasopimuksesta).

Kirjoitusohjeet

  1. Voit kirjoittaa yksin tai yhdessä.
  2. Valitse jokin case, josta kirjoitat – tai jokin konkreettinen näkökulma blogien käyttöön. Kirjoituksesi voi siis olla myös yleisempi pohdinta siitä miten olet itse käyttänyt blogeja eri tarkoituksiin, ja sisältää useampia esimerkkejä. Olennaista on omakohtaisuus, käytännönläheisyys ja konkreettisten esimerkkien mukanaolo. Erityisesti toivomme tarinoita blogien opetuskäytöstä, mutta muunkinlaiset tarinat ovat yhtä lailla tervetulleita!
  3. Kirjoita vapaamuotoisesti ja omalla tyylilläsi, mutta tarinamuotoisesti. Tavoittelemme persoonallisia tekstejä, ei virallista asiatekstiä. Voit sijoittaa joukkoon myös vinkkejä ja kannustimia lukijoille. Mitä vain, joka tekee tarinastasi hyödyllisen ja kiinnostavan. Mieti, millainen tarina olisi motivoinut Sinua alkuun blogien käytön alkutaipaleella! Esimerkkitarina voisi alkaa vaikkapa tällä tavalla:
  4. “Olen aina ollut hyvin arka käyttämään tietotekniikkaa ja kokeilemaan uusia ohjelmia ja viimeisimpiä villityksiä. Yhtenä päivänä en voinut kuitenkaan enää hillitä uteliaisuuttani, kun olin kuullut kollegaltani niin paljon positiivista blogien käytöstä osana hänen opetustaan. Opiskelijat kuulemma olivat innoissaan ja tuottivat hienoja materiaaleja blogeihinsa ja oppimistuloksetkin olivat parantuneet. Niinpä rohkaistuin, ja kollegaltani saamani vinkin mukaan avasin nettiselaimen ja surffasin Blogger-blogin aloitussivulle. Olin saanut kollegaltani karkean tason ohjeet, mutta en kuulemma tarvitsisi niitä, koska blogin perustaminen on niin helppoa…”

  5. Kirjoita kansantajuista yleiskieltä. Mahdollisimman hyvään kieleen kannattaa tietysti pyrkiä, mutta editoimme ennen julkaisua kirjoitusten kieliasua tarpeen mukaan. Oikeakielisyydestä ei tarvitse siis liiaksi huolehtia!
  6. Mikäli täysin vapaamuotoinen tekstin tuottaminen tuntuu hankalalta, alla on lyhyt lista asioista, joita voisit kirjoituksessasi kuvailla. Listaa ei tarvitse seurata orjallisesti, vaan siitä voi ottaa vinkkejä ja virikkeitä.
    • Miten, miksi ja milloin aloitit blogien käytön?
    • Innostutko yleensä helposti uusista sovelluksista, vai oletko jopa tietotekniikan suhteen arkaileva?
    • Oliko blogi helppo ottaa käyttöön?
    • Miksi lähdit käyttämään blogia opetuksessasi / toiminnassasi?
    • Mikä tarkoitus käyttämälläsi blogilla / blogeilla on, mitä niillä tavoittelet?
    • Ovatko blogit tuoneet jotakin kokonaan uutta opetukseesi / toimintaasi?
    • Mitkä ovat mielestäsi blogien hyviä puolia? Entä huonoja? Mitä hyötyä blogin käyttö tuo sinulle käyttökohteessasi? Miten paljon blogin käyttö kuvaamassasi casessa vie aikaa?
    • Mitä blogialustaa käytät (esim. Blogger, WordPress, Posterous)? Käytätkö alustaa palveluna vai onko blogisovellus asennettu omalle palvelimelle (esim. WordPress)?
    • Kenelle / minkälaisiin asioihin suosittelet blogin käyttöä?
  7. Kirjoitusten suositeltava laajuus on noin 8000–13000 merkkiä.
  8. Voit kirjoittaa joko yhtenäisen väliotsikottoman tarinan tai käyttää väliotsikoita, oman makusi mukaan.
  9. Mukaan voit liittää myös kuvia (esim. kaappauskuva omasta blogistasi). Toivomme, että toimitat tällöin kuvista myös erikseen mahdollisimman hyvälaatuiset erilliset kuvatiedostot (esim. jpg-muodossa). Jos on ongelmia, kysy erikseen apua julkaisun toimittajalta!
  10. Lähetä valmis kirjoitus sähköpostin liitetiedostona doc-, rtf-, odf- tai html-muodossa 30.10.2011 mennessä materiaalin toimittajalle Joanna Kalalahdelle.
  11. Kaikki palautetut tekstit luetaan. Mikäli julkaisusta tulisi taitettuna yli 150-sivuinen, toimittaja valikoi parhaat tekstit, jotka julkaistaan. Tämän jälkeen teksteihin tehdään viimeistelyt ja opas saatetaan painokuntoon sekä toimitetaan painoon. Jokaiselle kirjoittajalle toimitetaan kolme tekijänkappaletta, kun opas on painettu.

Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

Advertisements

October 26, 2010

Ensimmäinen AVO-hanketutkimuksen oheen tuotettava case-raportti valmistunut

AVO-hanketutkimuksen oheen tuotetaan n. 5-10 case-raporttia erilaisista hankkeen teemoihin liittyvistä uusista toimintamalleista. Case-raportit ovat hanketutkimusta tukevia kuvauksia, joissa valotetaan konkreettisia case-esimerkkejä apuna käyttäen, mitä uudenlaisia toimintamalleja esimerkiksi uusien välineiden käyttöön liittyy. Erilliset case-raportit julkaistaan stilisoimattomina verkkojulkaisuina heti niiden valmistuessa. Syksyllä 2011 raportit kootaan yksiin kansiin koosteeksi ja julkaistaan sekä painettuna että verkkoversiona.

Vertaistuotanto uutena toimintamallina – Case Viisautta wikin tekoon -wikikirja on ensimmäinen AVO-hanketutkimukseen liittyvien case-raporttien sarjassa ilmestyvä julkaisu. Siihen on koottu keskeisiä keväällä 2010 ilmestyneen Viisautta wikin tekoon -wikikirjan työstämiseen liittyviä huomioita ja tarkastellaan wikikirjan tuottamista laajemmassa vertaistuotannon viitekehyksessä. Vertaistuotanto nähdään yhtenä niistä uusista työskentelytavoista, joita laajempaan Web 2.0 -muutokseen nähdään liittyvän. Wikikirjatyöskentelyn pohjalta rakentui raportissa kuvattu toimintamalli, jota muut voivat myös hyödyntää.

Case-raportin kautta pyritään tuomaan esiin, että olennaisinta tuotantoprosessissa ei ollut itse välineen, wikin, käyttö, vaan uudenlaisen vertaistyöskentelymallin omaksuminen. Tuotantoprosessin aikana esiin nousi huomioita siitä, miten toisen tuottaman tekstin muokkaamiseen saattoi olla korkeakin kynnys, etenkin jos muut tuottajat koettiin itseä asiantuntevammiksi. Toisaalta wikimateriaalin ikuinen keskeneräisyys ja usean tuottajan erilaisen kirjoitustyylin näkyminen tuotoksessa ei välttämättä ole valmiiseen ja huolellisesti viimeisteltyyn tekstiin tottuneelle tuttua. Myös havainnot siitä, miten pienellä omalla panoksella pystyy vaikuttamaan materiaaliin ja sitä edistämään yllättivät tuotantoprosessissa mukana olleita. Vertaiskirjoittaminen vaikkapa wikiin vaatii uudenlaisen kirjoittamistavan omaksumista ja muihin kirjoittajiin luottamista – materiaaliin kiireen keskellä heitetyt keskeneräiset ajatukset ja tekstipätkät voivat muokkautua muiden tuottajien toimesta valmiimmiksi siihen mennessä, kun itse seuraavalla kerralla menee tekstiä kirjoittamaan.

Työn alla ovat case-raportit mobiililaitteista sekä etä-lähinäkökulmaan liittyvästä muutoksesta.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

September 15, 2010

Helppo ja nopea työväline yhteseen piirusteluun

AVO-hankkeessa on toivottu hanketoiminnan visualisointia. Yksi hankehaastatteluissa esiin tullut tapa oli osaprojektien ja niiden välisten yhteistyökuvioiden piirtäminen kaaviona. Mindmap-työkalut eivät tässä oikein toimi, ja Google Docsin piirtotyövälinekin on melko kömpelö.

Törmäsin todella helppokäyttöiseltä ja nopealta vaikuttavaan Dabbleboard-nimiseen online-sovellukseen, josta on saatavilla sekä ilmainen että maksullisia versioita. Käyttöohjevideon avulla pääsi nopeasti jyvälle perustoiminnoista ja itse kokeilemalla sovelluksen logiikka hahmottui melko nopeasti, Harto Pönkä on myös tehnyt Slideshareen esityksen Dabbleboardin käytöstä ja esitellyt sen yhtenä mahdollisuudena käyttää sitä mindmapin luomiseen. Pikakokeilulla ihan toimiva työväline!

Työkalu mahdollistaa piirroksen jakamisen muille lähettämällä webbilinkin (sovelluksen kauttakin voi linkin lähettää suoraan) ja chattaamisen piirtämisen yhteydessä. Piirustus on aina julkinen ilmaisversiossa.

db

Ulos piirustuksen saa .png-muodossa – alla olevassa kuvassa vielä keskeneräinen AVO-osaprojektien suhteita visualisoiva kuvio:

avokaavio


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

September 3, 2010

Kohti vertaisuutta

Yksi mielenkiintoisimmista asioista mikä on AVO-hankkeen hanketutkimuksen kautta noussut esiin on vertaisuus. AVO-hankkeen taustaideologiaan kuuluu ajatus siitä, että käyttäjät itse osallistuisivat sisällöntuotantoon, ja tavoitteena hankkeessa on saada aikaan vertaisoppimisen tuotannon verkostoja – AVOssa siis pyritään tukemaan ja edistämään vertaisverkostojen muotoutumista. Käytännön tasolla hanketoimijat esiintyvät kuitenkin pitkälti asiantuntijaroolissa ja toiminta kohdistuu tietyssä mielessä ylhäältä alas -tyylisesti noviiseihin – osin siitäkin huolimatta, että tästä asetelmasta aktiivisesti koetetaan pyristellä eroon. Keskeisin ongelma on mielestäni siinä, että asiantuntijat on vielä helppo nähdä keskenään vertaisina, mutta asiantuntija ja noviisi eivät ole lähtökohtaisesti keskenään vertaisia toisilleen. Tämä tulee hyvin esiin hanketutkimuksen kautta – tässä muutamia pohdintoja asiaan liittyen, kun koetan hahmottaa itselleni mitä vertaisuus on ja edellyttää.

Niin, mitä vertaisuus ensinnäkin on? Miksi vertaisuutta tarvitaan? Termi vertainen (peer) voidaan määritellä seuraavasti: henkilö jolla on sama (sosiaalinen) asema, arvo, ikä, laillinen asema, samanarvoiset kyvyt, taidot tai pätevyys kuin toisella henkilöllä. Termi voidaan yhdistää myös vertaisryhmä-termiin, jonka määritelmä voidaan tiivistää seuraavasti: sosiaalinen ryhmä tai ryhmä ihmisiä johon kuuluu statukseltaan tai iältään samankaltaisia ihmisiä, joilla on samanlainen kiinnostuksen kohde, ja jotka ovat tasa-arvoisia vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Kiteyttäen vertaisten voidaan nähdä haluavan tukea toisten kehittymistä esimerkiksi jakamalla omaa osaamistaan yhteiseksi hyväksi. (Vertaistuotannon laadun hallinta 2009, 9-12.) Erilaisten vertaisverkostojen lisääntyminen on usein keskusteluissa tuotu esiin myös vastuunottona toisista, kun formaalit tukirakenteet eivät riitä, toisaalta myös mataloittamaan avun jakamista. Yhteisellä ponnistuksella ja erilaisen osaamisen yhdistämisellä on nähty voitavan saavuttaa enemmän.

Noviisi on esimerkiksi TheFreeDictionaryn määritelmän mukaan uusi tai kokematon suhteessa tiettyyn tehtävään, tilanteeseen tms., aloittelija. Sen sijaan asiantuntija on samaisen tietosanakirjan mukaan henkilö, jolla on korkeantasoiset tiedot tai taidot tietyllä erityisellä asiantuntemusalueella. Näin ollen noviisi ja ekspertti ovat toisilleen ikään kuin vastakohdat. Pohdittaessa noviisiutta tai eksperttiyttä suhteessa vertaisuuteen, noviisia ja asiantuntijaa ei voida nähdä vertaisina toislleen, jos ajatellaan että ollakseen vertainen tulee toimijoilla olla samanarvoiset kyvyt, taidot tai pätevyys. Toisaalta taas voidaan ajatella, että olennaista on se, että toimijoilla on samanlainen kiinnostuksen kohde, ja että he ovat tasa-arvoisia vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Toisaalta on myös huomattava, että asiantuntijuus eri asioiden suhteen on myös levittäytynyt siten että harvoin yksi on asiantuntija kaikessa. Tästä nimenomaan on hyötyä – jos vaikkapa puhutaan vertaistuottamisesta, eri asiantuntijuusalueiden toimijat saavat usein yhdessä aikaan enemmän kuin yksin toimien. Mutta jos liikutaan tietyllä kapealla asiantuntemusalueella, jossa on ko. asian suhteen sekä asiantuntijoita että noviiseja, on syytä kuitenkin kysyä, voivatko toimijat olla täysin vertaisia toisilleen?

AVO-hanketutkimuksen kautta tulee esiin asetelma, jossa AVO-toimijat ovat pitkälti asiantuntijoita, jotka ylhäältä päin koettavat tiputtaa noviiseille uutta tietoa ja opastaa uusien toimintamallien pariin liittyen hankkeen sisältöalueisiin. Hankkeen tavoitteena tietysti myös osaltaan on tiedon tuottaminen ja levittäminen, mutta sen tapahtuminen vertaisuus-asetelmassa on suuri haaste. Tämä näkyy monessa tilanteessa (mm. AVO-hankkeen koulutuksissa) vaikka niin ei olisi tarkoitettukaan. On tilanteita, joissa kouluttajat, perustellustikin*, jakavat tietoa asioista ja silloin asetelma väkisinkin noudattelee ainakin ulkoisilta merkeiltään opettajajohtoisen katedeeriopetuksen mallia. Kuitenkaan kyse ei ole pelkästään siitä, minkälaisen tilanteen kouluttaja luo – usein myös koulutettavat odottavat tätä jo omana kouluaikanaan oppimaansa asetelmaan perustuvaa opetustilannetta. Tämähän on siis paljon AVO-hankettakin laajempi haaste – keksiä miten purkaa asetelma, joka on este vertaisuuteen perustuvalle toimintamallille. AVO-toimijioille myös mielellään tyrkätään asiantuntijaviitta – kouluttaja saatetaan esitellä koulutettaville huippuasiantuntijana, jonka jokainen sana on kuin kultahippu.

Jos lähtökohtana on alussa esittämäni kysymys siitä, voivatko tietyn alueen asiantuntija ja noviisi eivät ole keskenään vertaisia, on syytä tarkastella asiantuntijuuden ja vertaisuuden välisiä jännitteitä. Onko asiantuntijan viitasta haittaa? Jos, niin milloin? Milloin sitä tarvitaan? Voiko asiantuntijoista ja tavallisista kansalaisista tulla vertaisia? Jos, niin miten?

AVO-hankkeessa tuotettiin syksystä 2009 kevääseen 2010 wikikirjaa Viisautta wikin tekoon vertaistuotantona. Tuotantoprosessin vertaiset olivat eri tavoin wikien kanssa tekemisissä olevia tai wikeistä kiinnostuneita toimijoita eri organisaatioista. Oletus siis oli, että toimijat ovat vertaisia – ainakaan vertaisuutta ei tultu kyseenalaistaneeksi tai sen enempää pohdittuakaan prosessin aikana. Työskentelyn palautteessa** tuli esiin mm. seuraavanlainen kommentti, kun kysyttiin mitä mieltä osallistujat olivat osallistumisesta tuotantoprosessiin: “­Kaikin tavoin kiinnostavaa. Itseni yllätti oma asennoitumiseni työhön: aristelin aika lailla kirjoittaa yhdessä muiden kanssa. Koin muut paremmiksi asiantuntijoiksi kuin itse olen.” Kysyttäessä miten ryhmäläisten aikaisempi toistensa tuntemus vaikutti työskentelyyn, tuli seuraavanlainen vastaus: “Koin itseni aika ulkopuoliseksi, koska työskentelen konkreettisella alalla konkreettisessa projektissa. Ajattelin, että muut ovat sosiaalisen median vanhoja kettuja ja täysverisiä nörttejä, minä tällainen humanisti, jonka osaamisella ei taida olla siinä porukassa mitään painoarvoa.” Tämä kommentti tosin jatkui positiivisesti: “Mutta eihän se ihan niin ollut, kyllä minäkin sain tuotua näkemyksiäni mukaan. Mutta ymmärrän, että monelle voisi olla vaikea tulla uutena porukoihin mukaan.” Tämä oli yksi sellainen asia, mikä sai minut pohtimaan vertaisuutta. Olivatko kaikki wikikirjan tuottajat oikeastaan vertaisia toisilleen? Edellämainitut palautekommentit mielestäni viittaavat selkeästi siihen, että näin ei välttämättä ollut. Ryhmässä toimiminen kyllä sujui siitäkin huolimatta, ja työskentely koettiin positiivisesti, ilmeisesti mukaan uskaltauduttiin omista ennakkopeloista huolimatta. Yhteinen tuotanto saattaa silti sujua, vaikka vertaisuuskokemusta ei syntyisikään. Tässä kohtaa aloinkin pohtimaan sitä, että jos ennakkoasetelma ei ole yhteistuotantoprosessissa täysin vertaisuudelle perustuva ainakaan asiantuntemuksen jakautumisen suhteen, miten noviisiasemassa olevat rohkaistuvat mukaan?

Samoja asioita on tullut pohdittua myös AVOn kevätpuolella 2010 tehtyjen hanketutkimushaastattelujen kautta***. Niissä tuli useammassa haastattelussa esiin, tavalla tai toisella, että hanketoimijaporukassa koetaan kahtiajakoa edelläkävijöihin / huippuasiantuntijoihin versus aluetta suppeammin tai vähemmän tunteviin noviiseihin. Tämä on aiheuttanut kokemusta siitä, että kaikki eivät ole täysin tasavertaisia osallistumaan keskusteluihin tms. – sinänsä siis esteitä ei ole, mutta jokunen toimija on kokenut näin. Jotta hanketoiminnan sujuvuus voitaisiin taata, on tarpeen toteuttaa kehittämistoimenpiteitä, joiden tuloksena kaikki voisivat kokea kuuluvansa tasaVERTAISINA toimijoina hankkeeseen riippumatta siitä ovatko edelläkävijä-asiantuntijoita vai noviiseita. Haastatteluissa tuli myös esiin asioita, joiden koettiin vaikuttavan toimijaporukasta ulossulkevasti. Vaikkapa teknisluonteisen jargonin puhuminen sosiaalisen median asioista hankkeen yhteisissä keskusteluissa koettiin poissulkevana. Haastatteluissa tuli myös esiin se, että muita hanketoimijoita ei välttämättä tunnettu eikä käytössä ollut yhteistä keskustelukanavaa, jonka kautta voitaisiin keskustella myös informaalimmista asioista ja siten tutustua toisiin (hanketoimijat ovat toisistaan fyysisesti etäällä ja järjestettyjä yhteisiä tapaamisia on noin pari kertaa vuodessa). Vaikka kyseessä on verkostotoiminta eikä tarkoituksena ole ollutkaan väkisin muodostaa mitään tiivistä yhteisöä, voisi nähdä kuitenkin tietynasteisen yhteisökokemuksen (Sense of a Community) tai ehkä tässä tapauksessa “Sense of a Networkin” syntymisen tärkeäksi tässäkin hankkeessa. Sense of a Community -käsitteen avulla kuvataan yhteisöille tyypillisiä piirteitä ja yhteisöjen menestyksekkään toiminnan edellytyksiä. Yhteisökokemusta käsittelevissä tutkimuksissa on nähty luottamuksen, hyödyn kokemisen ja jäsenten tuntemuksen olevan tärkeitä toimijoita yhteenliimaavia piirteitä. (Blanchard & Markus 2002; Ellonen, Kosonen & Henttonen 2007.)

Mielenkiintoinen oli myös haastatteluissa esiin nostettu havainto siitä, että koulutustilanteiden kahvitauoilla kouluttajat saattavat puhua keskenään jargonia, kun koulutettavat istuvat vieressä toivoen ehkä keskustelua koulutuksen asoista itseä lähempänä olevalla tasolla, kenties myös tiettyä tiputtautumista noviisin tasolle ja rohkaisua eteenpäin. Tämän koettiin synnyttävän kahtiajakoa asiantuntijoihin ja noviiseihin negatiivisessa mielessä. Haastatteluissa tuli esiin myös asioita, joiden kautta noviisiudesta päästiin ikään kuin tasaveroisen toimijan tasolle – ainakin siis siinä mielessä, että enää ei koettu ahdistusta omasta osaamattomuudesta suhteessa asiantuntijoihin vaan koettiin, että itsekin kuuluu porukkaan (tähän liittyen kannattaa lukaista blogikirjoitus, jossa puhutaan sisäpiiristä ja ulkopuolisista – sekä vierailijoista). Kun löydettiin sosiaalisen median opetuskäytön parissa toimiva porukka ja sen käyttämät keskusteluvälineet ja -kanavat sekä tutustuttiin välineisiin, tilanne vapautui. Varmasti tämä vaihe on juuri se ratkaiseva, minkä jälkeen asiantuntijuutta ei enää nähdä negatiivisena ilmiönä jonka edessä koetaan omaa huonommuutta ja painetta että itse pitäisi yltää samaan kuin asiantuntija, tai jossa itse ei uskalla sanoa mitään ja osallistua keskusteluun.

Asiantuntijan tulee siis koettaa mataloittaa noviisin kynnystä päästä sisälle ryhmään ja ymmärtää minkälaiset asiat siihen vaikuttavat niin edistävästi kuin poissulkevasti. Toisaalta jotenkin tuntuu, että asiantuntijuudesta sinänsä on tullut negatiivisesti koettu asia sosiaalisen median myötä avautuneiden tasa-arvoistuneiden osallistumismahdollisuuksien myötä. Tavoitteena tulisi olla, että voitaisiin edelleen hyväksyä, että joku on asiantuntija yhdellä ja toinen toisella alueella ja asiantuntijoita edelleen tarvitaan, mutta samanaikaisesti tähdätä siihen, että toimijat, joilla on samanlainen kiinnostuksen kohde, voisivat olla tasa-arvoisia vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, riippumatta toimijoiden asiantuntijuudesta tai noviisiudesta.

Alaviitteet:

* Sivuhuomiona totean, että mielestäni joitakin asioita vaan on tehokkaampi opettaa siten, että asioista tietävä kertoo muille. Se ei kuitenkaan itsessään sulje pois mahdollisuutta vuorovaikutteiseen kommunikaatioon eikä viime kädessä pitäisi olla este sille, että vertaisuus toteutuisi – vertaisuus pitäisi vaan ottaa ennemminkin asetelmana, jossa toinen tietää enemmän jostakin ja toinen jostakin muusta ja asiantuntija-noviisi -roolien vuorottelun kautta. Mielestäni luennointi sinänsä ei liity, tai sen ei pitäisi liittyä tähän, vaan se pitäisi nähdä yhtenä menetelmänä, joka ei sisällä kannanottoa siihen että luennoitsija tietää kaikesta kaiken, tai että kuulija ei voisi olla vertainen luennoitsijalle. Kannatan itse lämpimästi sitä, että koulutustilanteessa käytettävät menetelmät ja asetelmat mietittäisiin siltä pohjalta, minkälaisten asioiden opettaminen on kyseessä. Monia taitoja on turha koettaa opettaa / opiskella luennoimalla tai lukemalla. Toisaalta on myös asioita, joiden opetuksessa nämä menetelmät ovat hyödyllisiä. Lisäksi mielestäni myös tulisi laittaa enemmän painoa opiskelijoiden henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja tyyleihin.

** Syksyn 2010 aikana Wikit ja blogit opetuksessa -osaprojektiltamme on tulossa case-raportti wikikirjan tuottamisprosessista.

*** Tulokset ovat vasta alustavasti käsiteltyjä, pari haastattelua vielä tarkemmin analysoimatta. Tarkempia tuloksia esitellään tässä blogissa heti kun analyysit on tehty.

Lähteet:

Blanchard, A. L. & Markus, M. L. 2002. Sense of virtual community – maintaining the experience of belonging. In System Sciences, 2002. HICSS. Proceedings of the 35th Annual Hawaii International Conference on Volume, Issue, 7-10 Jan. 2002, 3566-3575.

Ellonen, H-K., Kosonen, M. & Henttonen, K. 2007. The development of a sense of virtual community. International Journal of Web Based Communities 3(1), 114-130.

Vertaistuotannon laadun hallinta. Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan. 2009. Käsikirjan versio 1.0. QMPP-projekti. URL (viitattu 3.9.2010): http://www.qualityfoundation.org/peer-production/downloads/QMPP-Handbook-Finnish_ver10.pdf


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

August 17, 2010

Syyskauden aloittelua

Kesäloman jälkeen työpöydällä odotti työhön kiinnipääsyä helpottamaan lomaa ennen laadittu to do -lista, jolta löytyi monenmoista kiinnostavaa. Melkein hankalinta oli päättää, mistä aloittaa. Töitä on lomaltapaluun jälkeen jo reilu viikko takana, ja asiat tuntuvat etenevän jo hyvää vauhtia, kun omat akut ovat loman jälkeen täynnä virtaa.

AVO-hanketutkimuksen haastatteluaineistojen läpikäyminen jatkui heti ensimmäisenä työpäivänä, kun tietokone vielä päätti jatkaa lomaansa eikä suostunutkaan käynnistymään. Hyvä että aineistot oli paperille printattuna! Haastatteluaineistoista nousee esiin paljon hankkeen aikana opittua ja hanketoimijoiden itse jäsentämää – näitä asioita päästään purkamaan ja jäsentämään yhdessä hanketapaamisessa AVOruuslennolla ensi viikolla. Mukaan otetaan myös AVO-hankkeen koulutuspalautteissa esiin tulleita asioita, jotka tuovat myös kohderyhmän näkökulmaa siihen, mihin suuntaan hanketoimintaa tulisi kehittää.

Tietokone ehkä olisi halunnut jatkaa lomaansa vielä pidempäänkin, mutta tietotekniikkatukihenkilömme sai puhuttua sen ympäri ja yhteistyöhaluiseksi jo ensimmäisen työpäivän iltapäivän aikana :) Koneelta löytyikin sitten jo keväällä aloitettu raportti keväällä 2010 päättyneen Viisautta wikin tekoon -wikikirjan vertaistuotantoprosessista. Ilmeisesti kesäloma oli tehnyt hyvin tehtävänsä – oli nimittäin mukava huomata että olinkin ehtinyt raporttia kirjoitella keväällä pidemmälle kuin muistin. Siitä oli helppo jatkaa loman jälkeen “uusin silmin”. Raportissa kuvataan kirjan työstämisprosessia ja nostetaan esiin uudenlaisia toimintatapoja, joita vertaistuottaminen, wikikirjan tuottamisprosessin pohjalta, tuo mukanaan. Lienee myös hyvä mainita, että syksyllä 2010 käynnistyy myös Viisautta blogin käyttöön -wikikirjan tuotantoprosessi vastaavalla konseptilla, kuin millä Viisautta wikin tekoon -kirja on tuotettu (blogikirjaa on tosin jo ennen prosessin käynnistymistä aloitettu tuottamaan keväällä 2010). Wikikirjan tuotantoprosessissa opitun ja siitä saadun palautteen pohjalta tuotantoprosessia on edelleenkehitetty hieman.

Jatkoin myös juuri ja juuri ennen lomaa aloittamaani vastaavaa case-raporttia toisesta AVO-kokonaisuuteen kuuluvasta ilmiöstä, mobiililaitteiden käytöstä. Raportissa tuodaan esiin kesäkuussa 2010 AVO-hankkeessa toteutetun Mobiilikesäkoulun kokemuksia ja peilataan niitä esimerkiksi Tampereen yliopiston muissa mobiilihankkeissa esiin nousseisiin kokemuksiin sekä tutkimuksiin. Raportissa pyritään etsimään mobiililaitteiden käyttöön liittyviä vastaavia uudenlaisia toimintatapoja kuin vertaistuotantoon – niitä tuntuu tosin vielä tällä hetkellä hankalalta löytää ja eritellä. Ainakin monia mielenkiintoisia huomioita ja ajatuksia mobiililaitteisiin liittyy, ja raportin kautta pyritään ainakin tuomaan esiin niitä näkökohtia ja asioita, joita olisi tärkeää tutkia.

Lisäksi Tampereen yliopiston osaprojektissa on keväästä asti ollut työn alla wikiselvitys, josta tässäkin blogissa on kirjoitettu aikaisemmin – myös Viisautta wikin tekoon -wikikirjasta löytyy selvityksen johdanto-osaa Wikin valinta -osiosta. Selvityksen tavoitteena on tuoda esiin wikien valintaan liittyviä asioita helpottamaan niiden parissa pähkäilevää. Selvityksessä vertaillaan käyttökokeilujen ja testailujen kautta siihen mukaan valittuja wikejä – ei kuitenkaan yksityiskohtaisesti vaan enemmänkin yleisesti mm. niiden käytön helppoutta tai hankaluutta, soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin, ominaisuuksien kattavuutta ja laajennettavuutta sekä tuodaan esiin vertailtavien wikien erityispiirteitä. Lisäksi selvitystä varten tehdään kyselyitä ja haastatteluita organisaatioissa, joissa ko. wikejä käytetään. Niiden pohjalta saadaan tuotua esiin aitoja käyttökokemuksia. Koska wikejä voidaan käyttää monin eri tavoin ja erilaisiin käyttötarkoituksiin, jokaisen organisaation kokemukset ovat tietysti ainutlaatuisia – se mikä sopii ja toimii yhdessä, ei välttämättä toimi toisessa. Organisaatio-casejen tarkoitus on kuitenkin toimia esimerkkitapauksina ja valottaa osaltaan sitä, mistä wikien käytössä on kysymys ja mitä niiden käyttöön liittyy. Selvityksen on siis tarkoitus tarjota pelkkää eri wikialustojen arviointia laajempaakin näkökulmaa siihen, mitä wikien käyttöön alustasta riippumatta liittyy – ennakko-oletuksena on oikeastaan se, että samoja alustariippumattomia käyttöön ja jo käyttöönottoon vaikuttavia asioita nousee esiin. Toisaalta myös valittava wikialusta vaikuttaa tiettyihin käyttöön liittyviin asioihin, joten sekään ei ole aivan sivuseikka. Wikiselvityksen kautta pyritään lisäksi nostamaan esille sitä, mikä on olennaista nimenomaan wikeille ja mikä erottaa ne vaikkapa joistakin yhteisöalustoista joihin saattaa kuulua myös wiki- tai wikimäisiä ominaisuuksia. Selvitystyö on hyvässä vauhdissa, wikivertailuja on toteutettu kesän 2010 aikana, kyselyt ja haastattelut ovat lähdössä käyntiin syyskuussa 2010. Vastaavantyyppinen blogiselvitys on tavoitteena tuottaa kevätpuolella 2011.

Monenlaista on siis viritteillä ja työn alla! Onneksi niitä tuottamassa on hyvä porukka, jota kiitän tähänastisesta ja toivotan intoa syksyn työskentelyyn :) Oikein hyvää ja tuotteliasta syksyä myös kaikille blogin lukijoille!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

December 16, 2009

Vertaistuotannon haasteita

Kirjoittelin taannoin vertaistuotantona aloitetusta wikikirjan kirjoittamisesta. Prosessi on edennyt ensimmäiseen sisälllöllisen kehittämisryhmän (pääasiallisen kirjoittajaporukan) välikatsaukseen. Välikatsaustyöskentelyyn oli varattu pari tuntia. Koska kirjoittajaporukka on sijainnillisesti hajallaan, kokoonnuimme verkkokokousjärjestelmää käyttäen ja ensimmäisen tunnin aikana teimme lyhyen kierroksen porukan kesken – katsaus siihen mitä kirjaan on kirjoitettu ja mitä kukin on itse kirjoittamisen eteen tehnyt ja minkälaisia ajatuksia jatkon osalta on, niin sisällöllisesti, rakenteellisesti kuin aikataulullisestikin. Paljon ei tekstiä ollut ehtinyt syntyä, mutta joitain kuitenkin – ihan tyhjillään kirja ei siis enää ollut.

Valtaosan toisesta välikatsaukseen varatusta tunnista käytimme kirjan konkreettiseen eteenpäintyöstämiseen. Kukin tahollaan alkoi kirjoitella lisää niihin osioihin, joihin itsellä oli annettavaa. Verkkokokousyhteys oli auki porukan kesken työskentelyn aikana, sitä pystyi hyödyntämään mm. muiden mielipiteiden ja ajatusten kyselyyn liittyen esim. kirjan sisältöihin ja rakenteisiin sekä aiheisiin liittyviin lähdeviitteisiin. Lopuksi teimme vielä lyhyen yhteenvedon siitä mitä kukin kirjoitteli ja miltä tällainen työskentelytapa tuntui. Kommentit olivat positiivisia. Koska ryhmä toimii otona ja vapaaehtoispohjalta, on ymmärrettävää, että tämä kirjoitusprosessi on oman tehtävälistan häntäpäässä. Kun työskentelyä varten oli varattu aikaa pari tuntia kalenterista, ja siitä puolet allokoitu kirjoittamista varten, tulostakin syntyi. Varmasti myös etäläsnäolo ryhmän osalta vauhditti ja innoitti kirjoittamistyötä. Ryhmässä toivottiin myös jatkossa muistutusviestejä säännöllisesti sähköpostiin, jotta kirjoittamisessa ei tulisi pitkiä taukoja. Hieman oli myös keskustelua siitä, miten kirjoittamiseen saa varattua aikaa ja tekstiä syntymään arjen kiireiden lomassa – itsekriittisyys syntyvän tekstin suhteen on pidettävä matalalla ja luotettava siihen, että tekstiä voi itse (tai muut) muokata myöhemmin paremmaksi. Wikiteksti on luonteeltaan keskeneräistä! Kirjoittaa voi myös vartin verran sellaisena hetkenä, kun muista hommista ei saa kiinni.

Ryhmän työskentelysessiosta jäi hyvä fiilis ja tällainen työskentelytapa tuntui toimivalta. Vaikka olemmekin etäällä toisistamme, työskentelimme silti yhdessä samanaikaisesti saman materiaalin parissa. Työskentelyllä on hyvä olla joku päävastuuta ottava taho, joka pitää langat käsissä ja pitää yllä tuotantoprosessia, muuten homma helposti hyytyy.

Pikkuhiljaa ja yhdessä – tällä tavoin wikikirja etenee!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

November 17, 2009

AVOssa aloitellaan Wikikirjan tuottamista yhdessä

AVO-osaprojektissamme on perustettu sisällöllinen kehittämisryhmä, jonka yhteisenä tehtävänä on laittaa alulle laaja-alaisen wikikirjan nimeltä Viisautta wikin tekoon tuottaminen wikeistä Wikikirjastoon.

Viisautta wikin tekoon

Kirja halutaan tuottaa nimenomaan sellaiselle alustalle, jossa se jatkossakin voisi elää, toisaalta kirjalle halutaan saada myös mahdollisimman monia kirjoittajia. Sisällölliseen kehittämisryhmään kuuluu jäseniä niin yliopisto-, koulu-, kirjasto- kuin yritysmaailmastakin. Kaikki ovat tulleet ryhmään vapaaehtoispohjalta – palkkaa emme osallistumisesta maksa. Mutta ryhmän jäsenet ovat kuitenkin ilmeisesti nähneet tämänkaltaisen materiaalin tuottamisprosessin sekä itse tuotteena syntyvän materiaalin tarpeellisena, koska ovat mukaan lähteneet, mikä on ollut ilahduttavaa.

Sisällöllinen kehittämisryhmä on kokoontunut lokakuun 2009 lopulla yhden päivän mittaiseen työskentelysessioon. Session aikana keskusteltiin erilaisten kohderyhmien ja käyttäjätahojen wikien käytöstä ja tarpeista wikimateriaalin suhteen, jotta ne voidaan ottaa huomioon materiaalissa. Myös materiaalin runkoa alettiin hahmotella. Kehittämisryhmä tuottaa wikikirjan pohja-aineistot loppuvuoden 09 ja vuoden 2010 ensimmäisten kuukausien aikana, sen jälkeen panostetaan erityisesti materiaalin levittämiseen laajemmalle. Tosin kirjaa ei ole tarkoitus, Wikikirjaston ja wikituotannon hengen mukaisestikaan, tuottaa salassa edes alkuvaiheessa, vaan kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan tuotantoprosessiin alusta alkaen. Kirjan kirjoittamisesta on tiedotettu mm. Sometuun perustetussa AVO Wikit ja blogit -ryhmässä, jonka kautta ryhmä viestii toiminnastaan laajemmalle. Jatkossa toivomuksena on myös, että kirjasta löytyisi sisältöä siten, että erilaiset kohderyhmät voisivat hyödyntää sitä erilaisiin käyttötarpeisiinsa.

Uudenlaisten toimintamallien omaksuminen lienee niitä suurimpia sosiaalisen median käytön aloittamisen haasteita. Esimerkiksi wikien kohdalla kynnys kirjoittaa ja julkaista voi olla ensimmäinen, joka täytyy ylittää. Sen jälkeen on uskaltauduttava muokkaamaan muidenkin tuottamia tekstejä ja hyväksyttävä se, että muutkin saattavat muokata omia tekstejä. Wikeissä ei ole yhtä kirjoittajaa – toisaalta se juuri onkin niiden rikkaus.

tekstin muokkaaminen

Myös keskeneräisyyden hyväksyminen on asia, joka ei välttämättä ole ihan helppo juttu. Kun itse lisäsimme kirjan pohjaa Wikikirjastoon, mietimme kovasti, kuinka valmiiksi lisäämme kirjan rakenteen kehittämisryhmän ajatusten pohjalta. Tämän pohtiminen liittyi osin myös Wikikirjaston toimintamalliin – koska wikikirjastossa vain ylläpitäjä voi poistaa sivuja, näimme parhaaksi lisätä ensi alkuun sivuja vain harkiten – niiden lisääminen kun onnistuu keneltä tahansa. Toisaalta mietimme asiaa myös nimenomaa keskeneräinen-valmis -näkökulmasta. Luultavasti kirjoittaminen voisi olla helpompaa, jos rakenne olisi mahdollisimman valmiina. Mutta tällöin olisimme itse tehneet myös rajaukset rakenteen suhteen paljon valmiimmiksi, mikä saattaisi lukkiuttaa niitä – luultavasti rakennetta ei niin hanakasti lähdetä muokkaamaan? Tämä on vain oletus. Toisaalta wikituotannossa on myös se etu, että keskeneräisyyden hyväksyminen toimii myös ajansäästömielessä – kaikkea ei tarvitse yhden henkilön tehdä valmiiksi.

Vertaistuottaminen itsessään on kiinnostava ilmiö. Odotukset ryhmän tuottaman materiaalin suhteen ovat tietysti korkealla, käytännössä nähtäväksi jää, miten tällainen yhteiseksi hyväksi tuottaminen tulee onnistumaan. Muiden työkiireiden ohessa tästä varmaankin tingitään ajankäytön osalta ensimmäisten joukossa. Koetamme kuitenkin kannustaa ryhmän jäseniä (ja muitakin) tuottamaan edes vähän, alkua, josta muut voivat jatkaa eteenpäin. Kannustuksella on varmasti suuri merkitys. Varmaan myös sillä, miten materiaalia ylipäänsä lähtee syntymään, ja minkä tasoista, minkälaista siitä syntyy. Mikäli tuotanto lähtee hyvin liikkeelle, varmasti positiivinen malli synnyttää halua osallistua itsekin tuottamaan. Mikäli syntyvä materiaali vaikuttaa laadukkaalta ja käyttökelpoiselta, sekin lisää varmasti intoa osallistua tuottamiseen, kun nähdään että tuottamiseen käytetty aika tuottaa hyvää tulosta.

Tervetuloa kaikille aiheesta kiinnostuneille mukaan tuottamaan aineistoa yhteiseen käyttöön!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

Blog at WordPress.com.