Avoimestitutkien

March 7, 2012

Viisautta kolmiulotteisiin ympäristöihin, virtuaalimaailmoihin, lisättyyn todellisuuteen…

AVO2-hankkeen Kolmiulotteiset ja mobiilit (3DM) -osiossa on tarkoitus jatkaa AVO-hankkeessa aloitettua Wikikirjastoon tuotettua wikikirjasarjaa uudella julkaisulla, joka tuo viisautta kolmiulotteisiin ympäristöihin, virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen. Tavoitteena on siis tuottaa korkealaatuinen wikimateriaali näiden ympäristöjen käytön tueksi eri toimintaympäristöistä koottujen asiantuntijoiden yhteisenä ponnistuksena. Palkkiota ryhmän toimintaan osallistumisesta emme valitettavasti voi maksaa, mutta uskon että mukanaolo ryhmässä itsessään on antoisaa, opettavaista ja palkitsevaa. Näin ovat kokeneet ainakin edellisiin wikikirjaproduktioihin osallistuneet kirjoittajat – voit lukea erillisestä raportista esimerkiksi Viisautta wikin tekoon -kirjan tuotantoprosessista saaduista kokemuksista!

Ajatuksena on, että syksyllä 2012 elo-syyskuun vaihteessa aloitellaan tämän julkaisun parissa ja valmiiksi saatamme sen vuoden 2013 ITK-päiviin mennessä (jotka järjestetään 10.-12.4.2013). Mukaan tuotantoprosessiin ovat tervetulleet kaikki aihealueesta kiinnostuneet, jotka kokevat että heillä olisi jotakin annettavaa tähän julkaisuun. Kukin kirjoittaja voi osallistua sellaisella panoksella, kuin omaan aikatauluun sopii. Tuotettava materiaali on kaikille avointa ja edelleenkehitettävää, ja sen on tarkoitus jäädä elämään kaikkien yhteiseksi hyödyksi Wikikirjastoon. Materiaali tuotetaan CC-lisenssillä. Jos kiinnostuit asiasta ja haluaisit tulla mukaan kirjoittamaan, ota yhteyttä minuun 15.8.2012 mennessä.

Tuotantotapana käytämme jotakuinkin samaa menetelmää kuin Viisautta wikin käyttöön ja Viisautta blogin käyttöön -julkaisujen tuottamisessa. Järjestetään siis aloitus- ja päätöstapaaminen, joiden välillä työskentely etenee verkkotuettujen kuukausittaisten parin tunnin kirjoitussessioiden sekä itsenäisen kirjoittamistyön kautta. Lisäksi hyödynnetään verkon työvälineitä (esim. blogia) itsenäisen työskentelyn tukena.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO2-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

Advertisements

October 7, 2011

Tilannetietoa blogitarinat-julkaisusta

Kesällä esitin tämän blogin kautta kutsun tulla mukaan kirjoittamaan Tarinoita blogien käytöstä -julkaisua, joka tuotetaan osana Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hanketta. Kovasti olen mainostanut projektia verkossa, ja todella isot kiitokset kuuluvat myös muille AVO-hankkeessa työskenteleville toimijoille, jotka ovat levittäneet tietoa verkostoissaan eteenpäin – KIITOS!

Blogitarinoiden kirjoittajiksi löytyi lopulta kuitenkin vain neljä kirjoittajaa. Viimeisiä tarinoita odottelen juuri saapuvaksi. Kirjoittajille on annettu hieman lisäaikaakin, etenkin kun vasta viikko sitten sain tiedustelun, vieläkö ehtisi mukaan kirjoittamaan, kuun tieto projektista oli tavoittanut vasta silloin. Toivotin kirjoittajan enemmän kuin tervetulleeksi mukaan!

Koska tarinat ovat mielestäni niin hyviä ja erilaisia, en mitenkään raaskisi jättää julkaisua vain näiden neljän tarinan varaan. Lisäksi tarinoiden julkaisu painotuotteena tekisi mielestäni niille oikeutta (tällä hetkellä näyttää siltä, että tarinoista tuotetaan pelkästään verkkoversio), mutta vain neljää tarinaa en lähtisi painattamaan. Niinpä annan vielä yhden mahdollisuuden tulla mukaan kirjoittamaan omaa blogitarinaa!

Jos innostuit, ilmoittele minulle (joanna.kalalahti ät uta.fi) halustasi osallistua hetimiten, ja toimita valmis tarina minulle viimeistään 30.10.2011. Tarkemmat ohjeet ja infoa kirjoittajasopimuksesta löydät alkuperäisestä kirjoittajakutsusta.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

June 7, 2011

Kerro oma blogitarinasi!

UPDATE 7.10.2011: Päätin antaa vielä lisäaikaa 30.10.2011 asti, jos saisimme vielä mukaan muutaman tarinan.


Miten blogeja on käytetty opetuksessa sinun oppilaitoksessasi? Kuinka blogi on toiminut organisaationne markkinoinnissa tai viestinnässä? Oletko pitänyt oppimisblogia? Tai oletko hyödyntänyt blogeja jollain muulla tavalla? Kerro sinäkin oma blogitarinasi!

riippumatto

Mistä on kyse? Tekeillä on Tarinoita blogien käytöstä -julkaisu, johon etsimme vapaaehtoisia kirjoittajia. Tarkoitus on koota kansiin bloggauskokemuksia ja tarinoita erilaisista blogien käyttäjistä ja käyttötavoista. Tavoitteena on kansantajuinen, tarinamuotoinen, yleiskielinen ja helposti luettava paketti blogien käytöstä. Tarinallinen materiaali voi tukea perinteiseen tyyliin kirjoitettua opasmateriaalia paremmin myös aloittelevia käyttäjiä.

Kuka, mitä, milloin? Vetovastuussa on Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hanke. Kirjoituksista tehdään koonti, joka julkaistaan ainakin verkkojulkaisuna syksyllä 2011, mahdollisesti myös painettuna, mikäli tarinoita tulee riittävästi. Tarinoita blogien käytöstä -tuotos julkaistaan avoimella CC BY-SA -lisenssillä (versio 3.0), joten teoksen jatkokäyttö on sallittu lisenssin ehtojen mukaisesti.

Miksi osallistuisin? Pääset jakamaan muille kokemuksesi ja auttamaan uusia blogien käytöstä kiinnostuneita alkuun. Vertaistuottaminen on parhaimmillaan varsin tehokas tapa tuottaa materiaalia. Se mahdollistaa yksin tuotettua materiaalia rikkaamman sisällön. Yksittäisen kirjoittajan työtaakka on kohtuullinen ja ennen kaikkea lopputulos enemmän kuin osiensa summa.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä julkaisun toimittaja Joanna Kalalahteen (etunimi.sukunimi ät uta.fi) ja ilmoittaudu kirjoittajaksi. Kerro yhteystietojesi lisäksi suuntaa antavasti, mistä aiheesta aiot kirjoittaa. Tutustu myös kirjoitusohjeisiin (alla). Saat lisäksi allekirjoitettavaksi kirjoittajasopimuksen – sen tarkoitus on ensisijaisesti varmistaa, että tekstin kirjoittaja vastaa siitä, että julkaistava materiaali ei sisällä sellaista kolmannen osapuolen aineistoa, jonka oikeuksia julkistaminen loukkaisi, ja että tekijällä on oikeus lisensoida osuutensa CC BY-SA -lisenssin mukaisesti (ks. luonnos kirjoittajasopimuksesta).

Kirjoitusohjeet

  1. Voit kirjoittaa yksin tai yhdessä.
  2. Valitse jokin case, josta kirjoitat – tai jokin konkreettinen näkökulma blogien käyttöön. Kirjoituksesi voi siis olla myös yleisempi pohdinta siitä miten olet itse käyttänyt blogeja eri tarkoituksiin, ja sisältää useampia esimerkkejä. Olennaista on omakohtaisuus, käytännönläheisyys ja konkreettisten esimerkkien mukanaolo. Erityisesti toivomme tarinoita blogien opetuskäytöstä, mutta muunkinlaiset tarinat ovat yhtä lailla tervetulleita!
  3. Kirjoita vapaamuotoisesti ja omalla tyylilläsi, mutta tarinamuotoisesti. Tavoittelemme persoonallisia tekstejä, ei virallista asiatekstiä. Voit sijoittaa joukkoon myös vinkkejä ja kannustimia lukijoille. Mitä vain, joka tekee tarinastasi hyödyllisen ja kiinnostavan. Mieti, millainen tarina olisi motivoinut Sinua alkuun blogien käytön alkutaipaleella! Esimerkkitarina voisi alkaa vaikkapa tällä tavalla:
  4. “Olen aina ollut hyvin arka käyttämään tietotekniikkaa ja kokeilemaan uusia ohjelmia ja viimeisimpiä villityksiä. Yhtenä päivänä en voinut kuitenkaan enää hillitä uteliaisuuttani, kun olin kuullut kollegaltani niin paljon positiivista blogien käytöstä osana hänen opetustaan. Opiskelijat kuulemma olivat innoissaan ja tuottivat hienoja materiaaleja blogeihinsa ja oppimistuloksetkin olivat parantuneet. Niinpä rohkaistuin, ja kollegaltani saamani vinkin mukaan avasin nettiselaimen ja surffasin Blogger-blogin aloitussivulle. Olin saanut kollegaltani karkean tason ohjeet, mutta en kuulemma tarvitsisi niitä, koska blogin perustaminen on niin helppoa…”

  5. Kirjoita kansantajuista yleiskieltä. Mahdollisimman hyvään kieleen kannattaa tietysti pyrkiä, mutta editoimme ennen julkaisua kirjoitusten kieliasua tarpeen mukaan. Oikeakielisyydestä ei tarvitse siis liiaksi huolehtia!
  6. Mikäli täysin vapaamuotoinen tekstin tuottaminen tuntuu hankalalta, alla on lyhyt lista asioista, joita voisit kirjoituksessasi kuvailla. Listaa ei tarvitse seurata orjallisesti, vaan siitä voi ottaa vinkkejä ja virikkeitä.
    • Miten, miksi ja milloin aloitit blogien käytön?
    • Innostutko yleensä helposti uusista sovelluksista, vai oletko jopa tietotekniikan suhteen arkaileva?
    • Oliko blogi helppo ottaa käyttöön?
    • Miksi lähdit käyttämään blogia opetuksessasi / toiminnassasi?
    • Mikä tarkoitus käyttämälläsi blogilla / blogeilla on, mitä niillä tavoittelet?
    • Ovatko blogit tuoneet jotakin kokonaan uutta opetukseesi / toimintaasi?
    • Mitkä ovat mielestäsi blogien hyviä puolia? Entä huonoja? Mitä hyötyä blogin käyttö tuo sinulle käyttökohteessasi? Miten paljon blogin käyttö kuvaamassasi casessa vie aikaa?
    • Mitä blogialustaa käytät (esim. Blogger, WordPress, Posterous)? Käytätkö alustaa palveluna vai onko blogisovellus asennettu omalle palvelimelle (esim. WordPress)?
    • Kenelle / minkälaisiin asioihin suosittelet blogin käyttöä?
  7. Kirjoitusten suositeltava laajuus on noin 8000–13000 merkkiä.
  8. Voit kirjoittaa joko yhtenäisen väliotsikottoman tarinan tai käyttää väliotsikoita, oman makusi mukaan.
  9. Mukaan voit liittää myös kuvia (esim. kaappauskuva omasta blogistasi). Toivomme, että toimitat tällöin kuvista myös erikseen mahdollisimman hyvälaatuiset erilliset kuvatiedostot (esim. jpg-muodossa). Jos on ongelmia, kysy erikseen apua julkaisun toimittajalta!
  10. Lähetä valmis kirjoitus sähköpostin liitetiedostona doc-, rtf-, odf- tai html-muodossa 30.10.2011 mennessä materiaalin toimittajalle Joanna Kalalahdelle.
  11. Kaikki palautetut tekstit luetaan. Mikäli julkaisusta tulisi taitettuna yli 150-sivuinen, toimittaja valikoi parhaat tekstit, jotka julkaistaan. Tämän jälkeen teksteihin tehdään viimeistelyt ja opas saatetaan painokuntoon sekä toimitetaan painoon. Jokaiselle kirjoittajalle toimitetaan kolme tekijänkappaletta, kun opas on painettu.

Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

January 25, 2011

Kynä on näppistä mahtavampi?

Törmäsin tämän päivän Aamulehden tiedeuutisten kautta mielenkiintoiseen tutkimukseen, jonka Stavangerin yliopiston apulaisprofessori Anne Mangen ja Marseillen yliopiston neurofysiologi Jean-Luc Velay ovat julkaisseet*. Heidän tutkimustuloksensa tiivistetysti kertoo, että kirjoittaminen kynällä on oppimisen kannalta tehokkaampaa kuin tietokoneen näppäimistöllä kirjoittaminen. Ainakin itse olen ihan omakohtaisesti kokenut tämän, sen takia kirjoitan aina muistiinpanot käsin esim. konferenssiesityksiä kuunnellessani tai mistä tahansa niitä kirjoittelenkin. Koetin aikanaan siirtyä kirjoittamaan niitä läppärillä, mutta koin että se ei ole samanlaista, enkä ikään kuin saanut siitä irti yhtä paljon – en osaa edes täysin selittää tuntemustani, mutta prosessoin asioita aivan eri tavalla kynä kädessä, paljon tehokkaammin ja laajemmin. Niinpä palasin kynään ja paperiin, vaikka sen johdosta koenkin usein olevani melkoinen reliikki ;) Onhan toki koneella kirjoittamisella puolensa, se on nopeampaa. Mutta itse olen oman tapani valinnut ja siinä aion pitäytyä niin kauan kuin se paremmalta tuntuu.

Mielenkiintoista siis oli lukea tästä Mangenin ja Velayn tutkimuksesta. Toki vieraiden kirjainmerkkien kirjoittaminen käsin vs. koneella ei mielestäni ole välttämättä paras esimerkki, jos halutaan tarkastella abstraktimpien asioiden oppimista kirjoittamalla, mutta noin laajemmin tutkijoiden valottamat asiat aivoissa tapahtuvasta tietojenkäsittelyprosessista tuovat uutta tietoa oppimisen tutkimukseen. Itse olen aina peräänkuuluttanut tutkimustuloksia, jotka tuovat tietoa oppimisesta neurofysiologisena prosessina. Se on mielestäni ihan yhtä tärkeää kuin oppimisen tutkiminen sosiaalisena prosessina – emme voi irrottautua oppimisemme perustasta. Suosittelen myös lämpimästi jo useampi vuosi sitten ilmestyneen Jeff Hawkinsin ja Sandra Blakesleen On Intelligence -kirjan** lukemista kaikille aiheesta kiinnostuneille!

Koen myös asioihin paneutuvan lukemisen tärkeänä ja tervetulleena vastapainona nk. information snacking -kulttuurillemme. Tästä kirjoittelinkin jo joku viikko sitten. Pikainen silmäily on toki tärkeää päivittäisessä elämässä, kun tietoa on niin paljon, ja oleellisen valinta siitä massasta sekä syventyminen siihen paremmalla ajalla. Tuntuu vain, että sitä parempaa aikaa on yhä hankalampi ottaa syvälliseen paneutumiseen. Ja siinä koen olevan jotakin samaa kuin kynällä kirjoittamisessa paperille.

Niin, mitä tulee näiden mainitsemieni ja linkkaamieni lähdeaineistojen lukemiseen – en ole ehtinyt lukea yhtäkään näistä niin perusteellisesti kuin haluaisin. On Intelligencen lukeminen on loppusuoralla – aloitin sen vuosi sitten flunssasta toipuessani, ihan loppuun en päässyt tervehtymisen takia (!), siitäkään huolimatta, että kirja todella tempaisi mukaansa. Mangenin ja Velayn artikkelia en myöskään ole lukenut kokonaan, sen sijaan luin Aamulehden lyhyen uutisen ja Stavangerin yliopiston webbisivulla olleen artikkelin tästä tutkimuksesta. Learning Circuits -blogin artikkelin information snacking -kulttuurista olen lukenut, mutta koska ko. artikkeli on ko. blogin kuukausittaiseen kysymykseen (helmikuu 2010) liittyvä keskustelunherättäjä, en ole ehtinyt lukea kiinnostavia siihen linkattuja blogikirjoituksia ja -kommentteja. Information snacking -kulttuuriin liittyy myös Information foraging -teoria, josta mm. Jakob Nielsen kirjoittaa sivuillaan jo vuonna 2003…

Tämän kirjoituksen pointtini, kautta rantain ja osin kirjoituksen aiheen vierestäkin ;), on tavallaan se, että erityisen haastavaa voi olla paneutua syvällisesti ja tämän taidon opettaminen tänä päivänä, kun toisaalta myös informaation snäkkäily ja silmäily nopeasti olennainen sieltä kaivaen on tärkeää. Syvällisempi paneutuminen ja pysähtyminen nähdään helposti vastakkaisena niin paljon nykyään korostettavalle muutostarpeelle ja muutoksen välttämättömyyden puolesta puhumiselle (tästä puhuin vuosi sitten AVOn webinaarissa). Totuus lienee jossakin siellä välissä?

Viitteet:

*Mangen, A. & Velay, J-L. 2010. Digitizing literacy: reflections on the haptics of writing. In Mehrdad Hosseini Zadeh (ed.) Advances in Haptics. InTech. URL (luettu 25.1.2011) http://www.intechopen.com/books/show/title/advances-in-haptics

**Hawkins, J. & Blakeslee, S. 2004. On intelli­gence. How a new understanding of the brain will lead to the creation of truly intelligent machines. New York: Henry Holt and Company.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

January 10, 2011

Joululoman tuotoksia

Filed under: Tutkimukseen liittyvää — Joanna Kalalahti @ 23:07
Tags: , ,

Joululoma oli ja meni, ja sen aikana tuli tehtyä monenmoista. Aluksi teki mieli olla poissa tietokoneen äärestä monta päivää ja se teki hyvää, samoin irtiotto työ- ja tutkimusasioista. Ensimmäisen lomaviikon lopulla kuitenkin teki mieleni lukea myös muutamia artikkeleita ja kirjoja, jotka ovat odottaneet vuoroaan ties miten pitkään. Oli taas mahtavaa huomata, miten tauko virvoittaa ajatuksia ja auttaa näkemään olennaista.

Minua oli myös vaivannut koko syksyn ajan muutama keskeneräiseksi syksyn kiireissä jäänyt blogikirjoitus – sellaiset hieman syväluotaavammat, jotka eivät synny ihan yhdellä kirjoituskerralla spontaanisti, ja jotka vaativat myös hieman lähdeaineistoon parempaa perehtymistä.

Vaikka keskustelu näistä aiheista (ainakin digitaalisista natiiveista) viime syksynä eri foorumeilla onkin jo ohitse, halusin silti kirjoittaa loppuun tekstin aiheesta, jota olen aloittanut jo syyskuussa lokakuun Journal of Computer Assisted Learning -julkaisun esiversion ilmestyttyä. Toisaalta aloin miettiä, että haluan julkaista tämän kirjoituksen myös siksi, että aivan liian helposti ja nopeasti ohitetaan tärkeistä asioista keskusteleminen. Aivan liian usein myös todetaan vain ohimennen asioita, eikä välttämättä palata jälkikäteen lukemaan löytynyttä pikavilkaistua artikkelia tai kirjaa, koska ei tietotulvassa muisteta ja ehditä. Tiedon valtava määrä rajoittaa mahdollisuuksia perehtyä asioihin syvällisesti, eikä se kaikkien asioiden osalta, kaikille ja joka tilanteessa ole tarpeenkaan – on pakko keskittyä kaikkein olennaisimpaan. Pystyn kyllä näkemään sosiaalisen median hyödyt – ilman RSS-syötteitä ja Twitteriä en saisi kaikkea sitä ajantaisaista tietoa mitä nyt saan helposti ja nopeasti silmäiltäväkseni joka päivä. Mutta toinen puoli minussa tarvitsee myös säännöllistä irtiottoa sosiaalisesta mediasta ja printattua tekstiä, kynää ja paperia. Tarvitsen aikaa ja rauhaa prosessoida asioita ja vain sitä kautta saan syntymään jotakin sellaista, mistä voin olla ylpeä. Joululomalla koin intoa ja onnea kun siihen oli mahdollisuus.

Julkaisen siis kirjoituksen digitaalisesta nativismista aivan hetken kuluttua tämän kirjoituksen perään. Lähiviikkoina saan toivottavasti vielä viimeisteltyä toisen tekstin, joka käsittelee erilaisia oppijoita.

Blog at WordPress.com.