Avoimestitutkien

February 6, 2014

Lisää lisätyn todellisuuden tuotantovälineitä

Niinhän siinä aina käy, että juuri kun saa jonkun tuotoksen valmiiksi, siihen ilmaantuu heti jotakin lisättävää :) Viittaan tässä siis edellisessä postauksessa mainittuun Lisätyn todellisuuden tuotantovälineiden vertailuun. Maailmaa ei taideta valmiiksi saada yhdessä julkaisussa, ja jo siitäkin syystä blogi- ja wikityyppiset julkaisualustat ovat pysyväisluonteisempia julkaisuja joustavampia, kuten on tullut jo moneen kertaan todettua.

Lueskelin Dunleavyn & Deden (2013) katsausta* paikkatietopohjaisista, pelimäisistä skenaariotyyppisistä oppimisympäristöistä ja niihin liittyvästä tutkimuksesta. Muutoinkin hyvin aihealueeseen liittyvää tutkimusta koostavassa artikkelissa on myös lyhyt katsaus olemassaolevasta teknologiasta, jolla on mahdollista tuottaa AR-toteutuksia ilman teknistä osaamista. Saatavilla olevasta teknologiasta ja sen toimivuudestahan paljon riippuu, minkälaisia toteutuksia on mahdollista tuottaa.

Dunleavyn & Deden mukaan ideaalinen kehitysalusta artikkelissa kuvatun genren mukaisille AR-oppimistoteutuksille sisältää seuraavat ominaisuudet:

  • WWW-selainpohjainen editori
  • Digitaalisten objektien ja multimedian (tekstin, äänen, grafiikan) augmentointi fyysisen ympäristön päälle
  • Sisältöjen esittäminen paikkatietoperustaisesti (GPS:n ja kompassin avulla) peliympäristössä tapahtuvan toiminnan perusteella
  • Mahdollisuus vaihdella kartta- ja kameranäkymän välillä ympäristössä kuljettaessa
  • Käyttäjän pääsy pelin aikana pelisovelluksen kautta peliin liittyvän tiedon arkistoihin
  • Youtube- ja Vimeo-videoiden hyödyntämismahdollisuus
  • Mahdollisuus roolittaa opiskelijoiden toimintaa pelin aikana
  • Esitettävien objektien ym. sisältöjen hallinta dynaamisesti riippuen pelin kulusta
  • Mahdollisuus lisätä erilaisia arviointimekanismeja peliin palautteen antamiseksi
  • Datan kerääminen talteen pelin aikana (esim. pelaajien tekemät muistiinpanot, kuvaamat kuvat jne.)
  • Pelissä käytettävien mobiililaitteiden välinen kommunikointmahdollisuus
  • QR-koodien hyödyntämismahdollisuus sisältöjen esittämiseksi
  • Kuvapohjaisen lisätyn todellisuuden kuten interaktiivisten 3D-mallien esittämismahdollisuus
  • Sosiaalisen median välineiden integrointimahdollisuus

Artikkelissa oli listattu joitakin vaihtoehtoja, jotka mahdollistivat paikkatietopohjaisten opetussovellusten / -pelien toteuttamisen. Näitä sovelluksia on myös taulukoitu artikkelissa sen mukaan, miten edellämainitut vaatimukset toteutuvat niissä. Suurin osa listatuista sisällöntuotantovälineistä on maksullisia, ja tuossa vastikään ilmestyneessä AR-tuotantovälineiden vertailussamme yksi vertailtaviksi valittujen sovellusten kriteeri oli juurikin maksuttomuus. Kovin moni Dunleavyn ja Deden listalla olleista välineistä ei siis olisi sillä perusteella mukaan päässyt. Hoppalan olisi ehkä voinut ottaa omaan vertailuun mukaan, ja siihen olen joskus aikaisemmin tutustunutkin, tosin muistikuvani mukaan se ei ollut kovinkaan helppokäyttöinen. ARIS vaikuttaa kuitenkin kiinnostavalta. Siihen minulla on ollut tarkoitus tutustua perusteellisemmin jo pitkään, mutta vasta nyt tämän listauksen innoittamana ryhdyin tuumasta toimeen. Artikkelissa listatut sovellukset löytyvät tästä lisättynä omilla kommenteillani kustakin:

  • ARIS – maksuton, mutta pelisovellus toimii vain iOS-käyttöjärjestelmällä varustetuissa mobiililaitteissa. Tätä tutkailin ja kokeilin enemmänkin, lopputuloksena syntyi ARIS-peruskäyttöohje (.pdf) suomeksi. Englanninkielisiä ohjeita löytyi useampiakin toteuttajan www-sivuilta, yksi ohje taisi olla jopa espanjankielinen :) Yleisvaikutelma oli, että sovelluksella saa toteutettua varsin monipuolisia oppimispelejä, ja referensseinä mainitut muutamat Yhdysvalloissa toteutetut pelit ovat varsin mielenkiintoisia (mm. University of Wisconsin–Madisonin toteuttama DowDay-oppimispeli). Vaikka ARIS-sovellusta mainostetaan helppokäyttöisenä, se vaatii kuitenkin jonkin verran perehtymistä ohjeisiin, eikä käyttöliittymä ei ole kovin intuitiivinen. Olemme kouluttaneet Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä lisätyn todellisuuden (opetus)käyttöä jonkin verran vuoden 2013 aikana, ja tarkoitus on jatkaa koulutuksia myös vuonna 2014. ARIS otetaan taatusti mukaan yhdeksi uudeksi sovellusten toteutusvälineeksi! Tietoa koulutuksista löytyy yksikkömme täydennyskoulutussivuille.
  • buildAR – maksullinen, en kokeillut. Huom. myös BuildAR-niminen, kevytversiona maksuton kuvatunnistukseen perustuvan lisätyn todellisuuden toteuttamiseen on olemassa!
  • FreshAiR – sovelluksella pystyy luomaan yhden pelin omaan kokeilukäyttöön ilmaiseksi, muutoin maksullinen. Vaikutti kuitenkin hyvin helppokäyttöiseltä ja monipuoliselta alustalta.
  • Hoppala Augmentation – Hoppalalla olen joskus tehnyt kokeiluita, mutta en ole kamalasti uskaltanut luottaa tähän, sillä viimeisimmät päivitykset sivuilta löytyvät vuodelta 2011. Ilmeisesti edelleen kuitenkin toiminnassa.
  • TaleBlazer – tuolta esittelysivulta en löytänyt linkkiä itse sovellukseen, mutta hakukoneella löytyi linkki sovelluksen sivuille. Pikavilkaisulla näyttäisi olevan maksuton sovellus, tätä kirjoittaessa en ole vielä ehtinyt tarkemmin perehtyä / kokeilla, tarkoitus olisi kuitenkin pikimmiten tutustua.
  • 7Scenes – maksullinen, en kokeillut.

Ehkä on vielä syytä mainita loppuun, että yllä olevan listan sovelluksista kaikki eivät ole lisättyä todellisuutta kuin hyvin väljästi tulkiten.

Lähteet

* Dunleavy, M. & Dede, C. 2013. Augmented Reality Teaching and Learning. In J.M. Spector, M.D. Merrill, J. Elen & M.J. Bishop (Eds.) The Handbook of Research for Educational Communications and Technology (4th ed.) Springer: New York.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

January 31, 2014

Lisätyn todellisuuden tuotantovälineiden vertailu

Osana AVO2-hankkeen 3DM-osahankkeen toimintaa on ilmestynyt verkkojulkaisu Lisätyn todellisuuden tuotantovälineiden vertailu, jossa minä ja hankekumppani Mikko Liukkonen (AduSal Oy) olemme vertailleet lisätyn todellisuuden tuotantovälineitä sekä teknisen että ei-teknisen käyttäjän näkökulmasta.

Mikko Liukkosen on vertaillut lisätyn todellisuuden tuotantosovellusten toimivuuden tarkkuutta markkerin tunnistamisen ja augmentoitavan sisällön kohdentamisen osalta. Vertailtavat sovellukset olivat Metaio SDK, In2AR ja Vuforia, ja niiden osalta keskityttiin tutkimaan kuvanseurannan toimintaa. Tutkittaviksi valittiin seuraavat ominaisuudet, joilla on tärkeä rooli kun puhutaan immersiivisestä ja hyvin toimivasta lisätystä todellisuudesta:

  • Seurannan alkamisen nopeus ja varmuus
  • Maksimi- sekä minimietäisyydet seurannalle ja sen alkamiselle
  • Seurannan toimiminen osittain peitetyllä referenssikuvalla
  • Tarkkuus ja vakaus
  • Suorituskyky

Vertailussa päädyttiin siihen tulokseen, että Vuforia oli parempi kuin kilpailijansa, koska se pärjäsi kaikissa kokeissa kilpailijoitaan paremmin ja oli testiryhmän mielestä toiminnaltaan erinomainen.

Itse vertailin sisällöntuotannon helppoutta lisätyn todellisuuden selainsovelluksiin (Layar, Aurasma, Wikitude, junaio) ilman teknistä osaamista. Vertailu tarjoaa apua AR-selaimen valintaan ei-tekniselle käyttäjälle, joka haluaa itse toteuttaa yksinkertaisia AR-sisältöjä. Toteutetun vertailun perusteella on vaikea suositella mitään tiettyä AR-selainta yleisesti. Aurasmalla, Layarilla ja Augmented Gallery -nimisellä tuotantovälineellä (joka ei ole tällä hetkellä käytettävissä) sisältöjen luominen on helpointa, mutta välineen valinta on riippuvaista halutuista ominaisuuksista, kuten kuvatunnistus- tai paikkatietopohjaisuudesta, tai käytettävissä olevista laitealustoista. AR-selaimen ja sisällöntuotanto-osan valinnassa olisi hyödyksi, jos sama AR-selain ja sisällöntuotanto-osa mahdollistaisi sekä kuvatunnistus- että paikkatietopohjaisten sisältöjen toteuttamisen ilman teknistä osaamista. Valitettavasti kaikki vertaillut AR-selaimet Layaria lukuunottamatta vaativat joko-tai -valintaa: erityyppisten sisältöjen tuottaminen samaan AR-selaimeen on maksullista tai vaatii ohjelmointitaitoa, vaikka itse selain tukisikin molempia sisältötyyppejä. Layariin on mahdollista tuottaa sekä kuvatunnistus- että paikkatietopohjaista sisältöä, mutta tämä vaatii eri sisällöntuotantoosien käyttöä.

Kansikuvasta jälleen kiitokset Leena Koskimäelle :)


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

January 27, 2014

Kohti uusia ulottuvuuksia

…matkalla maailmojen rajoille!

Otsikko ja tämän kirjoituksen ensimmäisen rivin teksti ovat AVO2-hankkeen Kolmiulotteiset ja mobiilit oppimis- ja osallistumisympäristöt (3DM) -osahankkeen uusimmat hankejulkaisut. Molemmista julkaisuista on otettu pieni printtipainos, mutta julkaisut löytyvät myös verkosta:

Kohti uusia ulottuvuuksia. Kokemuksia kolmiulotteisista ja mobiileista oppimis- ja osallistumisympäristöistä.

Julkaisu on 3DM-osahankkeen toimijoiden (AduSal Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry ja Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikkö) yhteisjulkaisu, jossa on kerrottu kokemuksista niin lisätyn todellisuuden koulutusten ja osahankkeen järjestämien ARea-seminaarien, virtuaalimaailmoissa tapahtuvan opetuksen, Kinect-pilottien ja mobiililaitteiden käytön tiimoilta.

Kohti_uusia_ulottuvuuksia

Retki maailmojen rajoille. Avoimen lähdekoodin virtuaalimaailmoja vertailemassa.

Kenties tunnetuimman virtuaalimaailman, Second Lifen, lisäksi on olemassa useita muita kolmiulotteisia virtuaalimaailmoja, vaikka ne eivät olekaan niin tunnettuja. Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön projektitutkija Yrjö Lappalainen toteutti osana 3DM-osahankkeen toimintaa avoimen lähdekoodin virtuaalimaailmojen vertailun, jonka tulokset on raportoitu tässä julkaisussa.

Retki_maailmojen_rajoille

Molempien julkaisujen kannet suunnitteli Leena Koskimäki (Hämeen ammattikorkeakoulu).

Pari muuta lisättyyn todellisuuteen liittyvää verkkojulkaisua (sisällöntuotantovälineiden vertailu ja opetuskäytön mahdollisuuksia esittelevä julkaisu) on myös tulossa tammi-helmikuun vaihteessa, tiedottelen myös niistä tässä blogissa heti julkaisujen ilmestyttyä.

Mukavia lukuhetkiä!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

April 6, 2011

Kevään merkkejä – ITK

Yksi opetusteknologia-alan toimijoiden varma kevään merkki on ITK-konferenssi, joka on jälleen käsillä, tänä vuonna muutama viikko normaalia ajankohtaa aikaisemmassa, että vielä eivät sinivuokotkaan tervehdi Aulangolle tulijaa tienvarressa. Mutta monet tutut sen sijaan tervehtivät heti konferenssipaikan ovesta sisään astuessa, mikä onkin yksi iso ja hyvä syy saapua paikalle :)

Paljon on taas työtä tehty ja saatettu maailmaa valmiiksi ITK:hon mennessä. Jos ei valmiiksi saatu, niin valmiimmaksi ainakin.

Keskiviikkoisen workshop-päivän aikana järjestetty tutkijatapaaminen oli jälleen mielenkiintoinen. Itse kerroin siellä verkkokeskusteluvälineen käyttöönotosta AVO-hankkeessa, johon liittyvä pienimuotoinen kyselytutkimus on osa laajempaa hanketutkimusta (lisäilen tänne blogiini linkin myöhemmin keväällä ilmestyvään tutkijatapaamisen julkaisuun, jossa tutkijatapaamisessa esitetyt paperit ilmestyvät kokonaisuudessaan). Tiivistetysti kuitenkin oman tutkimukseni tuloksista tässä – eli ensinnäkin verkkokeskusteluväline auttoi jossakin määrin luomaan hankkeelle yhteisen virtuaalisen tilan. Esiin nousi myös tiettyjä sellaisia käytettävään välineeseen liittyviä edellytyksiä, jotka mahdollistavat etäläsnäolon kokemuksen ja toimivan verkkokeskustelun (esim. välineen helppokäyttöisyys ja selkeys, välineen reaaliaikaisuus eli miten se esimerkiksi informoi uusista viesteistä, välineen sopivuus käyttäjiensä päivittäiselle ns. sovellusreitille…). Myös muita kuin välineeseen liittyviä piirteitä nousi esiin tärkeinä edellytyksinä – toimijoiden tuttuus ja halu toimia yhdessä toistensa kanssa, fyysisen tapaamisen merkitys tutustuttajana ennen verkossa tapahtuvaa toimintaa jne. Tässä vain joitakin kiinnostavia edellytyksiä mainittuna. Haastavaa on saada kaikki hanketoimijat käyttämään välinettä ja keskustelemaan – epärealistista lienee tätä tavoitellakaan, mikä on tyypillistä verkostoille eli osa verkoston toimijoista on aina aktiivisempia kuin muut. Tutkijatapaamisessa oli monia mielenkiintoisia esityksiä – mm. opettajien ja oppilaiden käsityksistä virtuaalisesta kaivoskoneesta ja fyysisestä harjoitelusta osana pelaamista ja oppimista. Myös professori Pierre Dillenbourgin keynote-puheenvuoro oli mielenkiintoinen.

Torstaina ja perjantaina onkin sitten ohjelmassa useita esityksiä ja muuta ohjelmaa – toivottavasti ehdin kuuntelemaan myös muita kiinnostavia esityksiä, kun itse olen mukana tänä vuonna niin monessa (on teemaseminaaria, posterinäyttelyä, foorumiesitystä…). No, kivahan se on kertoa hanketoiminnan tuloksista muille, toivottavasti niistä on hyötyä!

Niin, ja onhan ohjelmassa lisäksi blogioppaan julkkarit! Vaikka jotkut asiat tulivatkin valmiiksi ITK:hon mennessä, blogiopas jäi onneksi kesken. Nimenomaan onneksi, koska blogiopas Viisautta blogin käyttöön on tuotettu Wikikirjastoon siinä tarkoituksessa, että se eläisi ajan saatossa eikä jäisi siihen tilaan missä se nyt on, kun tuotantoprosessin ydinryhmä on työnsä tehnyt eli luonut oppaan siemenversion lokakuun 2010 ja maaliskuun 2011 välillä. Kuka tahansa voi päivittää opasta edelleen havaitessaan siinä puutteita tai halutessaan parannella sitä. Opashan on jatkoa vuosi sitten ITK:ssa julkistetulle Viisautta wikin tekoon -oppaalle, joka myös löytyy Wikikirjastosta. Näistä oppaista on kuitenkin tuotettu myös jotakin valmista. Verkkoversioista on tiivistetty painetut versiot kummastakin oppaasta. Viisautta wikin tekoon -oppaan painettua versiota on otettu jo uusintapainos, Viisautta blogin käyttöön -oppaan painettu versio on vasta ilmestynyt ja sitä on jaossa ITK-päivillä. Saanen esitellä – kaksi keväisen kirkkaissa väreissä kylpevää siskosta:

sisarukset

Vuosi sitten kiittelimme wikioppaan siemenversion tuotantoryhmää, tänä vuonna erityiskiitoksen ansaitsee blogioppaan tuotantoryhmä!

Toinenkin julkaisu näkee päivänvalon ITK-konferenssin yhteydessä, eli olemme yhdessä työtoverieni Mikko Vuorisen ja Anna Vilhulan kanssa tuottaneet Wikiä käyttämään! Tukea wikin valintaan ja käyttöönottoon -nimisen selvityksen. Kyseessä on siis samainen selvitys, josta olen tässäkin blogissa aikaisemmin jo kirjoitellut, ja jonka ensimmäinen osa julkaistiin loppuvuodesta 2010 verkkoversiona. Nyt on myös selvityksen toinen osa valmistunut, ja molemmat osat julkaistu yksissä kansissa (oppaasta löytyy myös painetun version kanssa yhtenäinen verkkoversio). Opas on jaossa ITK-torilla Matkatoimisto SoMessa ja Suomen eOppimiskeskuksen standilla.

wikiselviys


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

August 17, 2010

Syyskauden aloittelua

Kesäloman jälkeen työpöydällä odotti työhön kiinnipääsyä helpottamaan lomaa ennen laadittu to do -lista, jolta löytyi monenmoista kiinnostavaa. Melkein hankalinta oli päättää, mistä aloittaa. Töitä on lomaltapaluun jälkeen jo reilu viikko takana, ja asiat tuntuvat etenevän jo hyvää vauhtia, kun omat akut ovat loman jälkeen täynnä virtaa.

AVO-hanketutkimuksen haastatteluaineistojen läpikäyminen jatkui heti ensimmäisenä työpäivänä, kun tietokone vielä päätti jatkaa lomaansa eikä suostunutkaan käynnistymään. Hyvä että aineistot oli paperille printattuna! Haastatteluaineistoista nousee esiin paljon hankkeen aikana opittua ja hanketoimijoiden itse jäsentämää – näitä asioita päästään purkamaan ja jäsentämään yhdessä hanketapaamisessa AVOruuslennolla ensi viikolla. Mukaan otetaan myös AVO-hankkeen koulutuspalautteissa esiin tulleita asioita, jotka tuovat myös kohderyhmän näkökulmaa siihen, mihin suuntaan hanketoimintaa tulisi kehittää.

Tietokone ehkä olisi halunnut jatkaa lomaansa vielä pidempäänkin, mutta tietotekniikkatukihenkilömme sai puhuttua sen ympäri ja yhteistyöhaluiseksi jo ensimmäisen työpäivän iltapäivän aikana :) Koneelta löytyikin sitten jo keväällä aloitettu raportti keväällä 2010 päättyneen Viisautta wikin tekoon -wikikirjan vertaistuotantoprosessista. Ilmeisesti kesäloma oli tehnyt hyvin tehtävänsä – oli nimittäin mukava huomata että olinkin ehtinyt raporttia kirjoitella keväällä pidemmälle kuin muistin. Siitä oli helppo jatkaa loman jälkeen “uusin silmin”. Raportissa kuvataan kirjan työstämisprosessia ja nostetaan esiin uudenlaisia toimintatapoja, joita vertaistuottaminen, wikikirjan tuottamisprosessin pohjalta, tuo mukanaan. Lienee myös hyvä mainita, että syksyllä 2010 käynnistyy myös Viisautta blogin käyttöön -wikikirjan tuotantoprosessi vastaavalla konseptilla, kuin millä Viisautta wikin tekoon -kirja on tuotettu (blogikirjaa on tosin jo ennen prosessin käynnistymistä aloitettu tuottamaan keväällä 2010). Wikikirjan tuotantoprosessissa opitun ja siitä saadun palautteen pohjalta tuotantoprosessia on edelleenkehitetty hieman.

Jatkoin myös juuri ja juuri ennen lomaa aloittamaani vastaavaa case-raporttia toisesta AVO-kokonaisuuteen kuuluvasta ilmiöstä, mobiililaitteiden käytöstä. Raportissa tuodaan esiin kesäkuussa 2010 AVO-hankkeessa toteutetun Mobiilikesäkoulun kokemuksia ja peilataan niitä esimerkiksi Tampereen yliopiston muissa mobiilihankkeissa esiin nousseisiin kokemuksiin sekä tutkimuksiin. Raportissa pyritään etsimään mobiililaitteiden käyttöön liittyviä vastaavia uudenlaisia toimintatapoja kuin vertaistuotantoon – niitä tuntuu tosin vielä tällä hetkellä hankalalta löytää ja eritellä. Ainakin monia mielenkiintoisia huomioita ja ajatuksia mobiililaitteisiin liittyy, ja raportin kautta pyritään ainakin tuomaan esiin niitä näkökohtia ja asioita, joita olisi tärkeää tutkia.

Lisäksi Tampereen yliopiston osaprojektissa on keväästä asti ollut työn alla wikiselvitys, josta tässäkin blogissa on kirjoitettu aikaisemmin – myös Viisautta wikin tekoon -wikikirjasta löytyy selvityksen johdanto-osaa Wikin valinta -osiosta. Selvityksen tavoitteena on tuoda esiin wikien valintaan liittyviä asioita helpottamaan niiden parissa pähkäilevää. Selvityksessä vertaillaan käyttökokeilujen ja testailujen kautta siihen mukaan valittuja wikejä – ei kuitenkaan yksityiskohtaisesti vaan enemmänkin yleisesti mm. niiden käytön helppoutta tai hankaluutta, soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin, ominaisuuksien kattavuutta ja laajennettavuutta sekä tuodaan esiin vertailtavien wikien erityispiirteitä. Lisäksi selvitystä varten tehdään kyselyitä ja haastatteluita organisaatioissa, joissa ko. wikejä käytetään. Niiden pohjalta saadaan tuotua esiin aitoja käyttökokemuksia. Koska wikejä voidaan käyttää monin eri tavoin ja erilaisiin käyttötarkoituksiin, jokaisen organisaation kokemukset ovat tietysti ainutlaatuisia – se mikä sopii ja toimii yhdessä, ei välttämättä toimi toisessa. Organisaatio-casejen tarkoitus on kuitenkin toimia esimerkkitapauksina ja valottaa osaltaan sitä, mistä wikien käytössä on kysymys ja mitä niiden käyttöön liittyy. Selvityksen on siis tarkoitus tarjota pelkkää eri wikialustojen arviointia laajempaakin näkökulmaa siihen, mitä wikien käyttöön alustasta riippumatta liittyy – ennakko-oletuksena on oikeastaan se, että samoja alustariippumattomia käyttöön ja jo käyttöönottoon vaikuttavia asioita nousee esiin. Toisaalta myös valittava wikialusta vaikuttaa tiettyihin käyttöön liittyviin asioihin, joten sekään ei ole aivan sivuseikka. Wikiselvityksen kautta pyritään lisäksi nostamaan esille sitä, mikä on olennaista nimenomaan wikeille ja mikä erottaa ne vaikkapa joistakin yhteisöalustoista joihin saattaa kuulua myös wiki- tai wikimäisiä ominaisuuksia. Selvitystyö on hyvässä vauhdissa, wikivertailuja on toteutettu kesän 2010 aikana, kyselyt ja haastattelut ovat lähdössä käyntiin syyskuussa 2010. Vastaavantyyppinen blogiselvitys on tavoitteena tuottaa kevätpuolella 2011.

Monenlaista on siis viritteillä ja työn alla! Onneksi niitä tuottamassa on hyvä porukka, jota kiitän tähänastisesta ja toivotan intoa syksyn työskentelyyn :) Oikein hyvää ja tuotteliasta syksyä myös kaikille blogin lukijoille!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

May 18, 2010

Selvitykseemme valittuja wikejä käyttäviä organisaatioita etsitään haastateltaviksi

Viitaten edelliseen blogikirjoitukseeni selvitykseen valituista wikeistä – etsimme nyt näitä wikejä käyttäviä organisaatioita haastateltavaksi. Katso tarkemmin Sometuun laitetusta viestistä.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

May 5, 2010

Wikiselvitykseen valittavat wikit

Wikiselvitystyö on hieman jäänyt viime kuukauden aikana muiden töiden alle, nyt on tarkoitus taas jatkaa. Ensinnä pitäisi päättää selvitykseen mukaan otettavat wikit – asia ei oikeastaan ole sen selkeämpi nyt kuin kuukausi sittenkään. Hieman vielä tutkailin muutamia wikejä aikaisemmin listattujen lisäksi. Useamman osalta ‘ongelmaksi’ näyttää tulevan se, että wikeihin on lisätty niin paljon muita kuin perus-wikiominaisuuksia, että ne ovat ennemminkin jo yhteisösovelluksia (päädyin siis saamieni kommenttien pohjalta siihen, että tässä selvityksessä pitäydymme pitkälti hyvin ‘wikimäisissä’ sovelluksissa). Esimerkiksi bitweaver ja Socialtext sisältävät paljon muitakin lisäkilkkeitä, jotka eivät ole enää peruswikiominaisuuksia (tosin bitweaver mainostaa modulaarisuuttaan joka mahdollistaa vain haluttujen ominaisuuksien käyttöönoton vaikka asennuspaketissa kaikki tulevatkin suoraan mukana). Pikavilkaisulla näyttää, että moniin muihinkin wikeihin on saatavilla lisäkilkkeinä erilaisia yhteisö- ja työryhmäominaisuuksia, mikä varmasti on ihan selkeä suuntaus. Mutta pyrimme tässä pitäytymään lähtökohtaisesti peruswikimäisissä wikeissä. Kun päästään lopulta haastattelemaan näiden wikien käyttäjiä, nähdään myös käytännössä se, käytetäänkö wikejä peruswikimäisesti vai ovatko juuri lisäominaisuudet olennaisia.

Ilman sen parempaa viisastenkiveä olisin kallistumassa seuraaviin asennettavista:

…ja hostatuista:

Voit katsoa näiden keskinäisen vertailusivun WikiMatrixista.

Kiintoisa olisi myös ottaa vaikkapa ihan esimerkkinä ja kuriositeettina mukaan Jottit, koska se on niin simppeli – eri asia löytyykö sen käyttäjää helposti haastateltavaksi (en ole itse kuullut kenenkään käyttävän ja Googlettamalla löysin lähinnä pari melko tynkämäiseksi jäänyttä yksityiskäyttäjien sivua – jos tiedät esim. oikeista opetustoteutuksista tms. Jottitilla niin vinkkaa :)

Lisäksi sitten mukaan on ajateltu otettavan myös caseina Wikimedia Commonsin wikisovellukset (Wikipedia, Wikikirjasto, Wikiopisto) eli haastatellaan näiden käyttäjiä – miten niitä on käytetty vaikkapa opetuksessa tai osana organisaation toimintaa, samoin Google Docs.

Luultavasti myös teemme niin asennettavien suhteen, että asennuksen ja lyhyen kokeilun jälkeen saatetaan vielä karsia joku pois. Lisäksi sekin vaikuttaa asiaan, löydämmekö mainittuja wikejä käyttäviä organisaatioita haastateltaviksi.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

March 10, 2010

Wikiselvityksessä vertailtavat ominaisuudet

Hieman jatkoa wikiselvityksen suunnittelusta. Olen käynyt läpi kommentteja selvitykseen mukaan otettaviin wikeihin liittyen sekä edellisen selvitystä koskevan blogikirjoitukseni kommenttien että Sometussa keskustellun kautta – kiitos paljon kommentoijille!

Teemme nyt ensivaiheessa niin, että otamme selvitykseen vain wikejä, ei yhteisöalustoja. Niistä tosin haudomme ajatusta toteuttaa syksyllä oman selvityksensä. Vielä ei ole lukkoonlyötynä lista selvitykseen mukaan otettavista wikeistä – valinta on kieltämättä hankala. Sen sijaan vertailtavia ominaisuuksia olen ehtinyt pohtia paremmin. Tässä lyhyttä koostetta pohdinnoista.

Selvityksen perusajatukset

    ­
  • Wikimatrixista (ja sen kautta edelleen vertailtujen wikien omilta sivuilta) voi etsiä tarkempaa tietoa (ja ajantasaisempaa koska ko. tieto muuttuu jatkuvasti) wikikohtaisesti.
  • Tämä selvitys pyrkii tarjoamaan ehdotelman niistä ominaisuuksista hieman laajemmiksi ominaisryhmiksi listattuna, mitkä wikeissä ovat vertailua tehtäessä olennaisia.
  • Ei keskitytä yleisellä tasolla tiettyihin ominaisuuksiin, vaan toiminnan tavoitteisiin ja edellytyksiin.
  • Vertailu itsessään tehdän ko. ominaisuuslistan pohjalta.
  • Tärkeiksi katsottuja ominaisuuksia tutkitaan testiasennusten ja käytössä olevien hostattujen wikialustojen kautta hieman Wikimatrixin listaa tarkemmin ja pyritään kuvailemaan testattavia ominaisuuksia hieman laajemmin ja yleisemmällä tasolla, esim. versiohallinnan / sivuhistorian toimivuutta, helppokäyttöisyyttä ja kattavuutta yhtenä kokonaisuutena. Ei siis ‘ominaisuus löytyy / ei löydy’ -tyyppisenä ominaisuuslistauksena.
  • Emme rankkaa wikejä keskenään paremmuusjärjestykseen, koska niin moni tekijä vaikuttaa. Tuomme esiin lopputulemana, mihin mikäkin wiki soveltuu, miten helppo wiki on ottaa käyttöön, miten helppo wikiä on käyttää, minkälaisia resursseja se vaatii. Näiden seikkojen osalta toki voi arvioida sanallisesti myös keskinäistä paremmuutta.
  • Luotamme selvitykseen valittavia wikejä käyttävien tahojen arvioihin, jotka perustuvat todelliseen käyttöön, ei testiasennukseen, koska sen kautta ei välttämättä synny luotettavaa kuvaa. Näin ollen rajoituksena on tietysti tapauskohtaisuus. Uskomme kuitenkin, että tapauskohtaisten kuvausten kautta on mahdollista saada syvällisempää laadullista tietoa ja paremmin nähdä erilaisia wikin käyttöön vaikuttavia tekijöitä.

Wikimatrixin ominaisuuslista

Pohjaksi selvityksessä tarkasteltavien ominaisuuksien valintaan otettiin WikiMatrixin laaja ominaisuuslista. Myös Wikipediassa on vertailulista wikien ominaisuuksista, mutta vertailtavat ominaisuudet ovat teknisempiä ja niitä on huomattavasti vähemmän.

WikiMatrix on kaupallisen toimijan, CosmoCode-nimisen saksalaisen ohjelmistoyrityksen työntekijöiden tuottama wikien vertailusivu. WikiMatrix perustuu CosmoCoden työntekijän Andreas Gohrin alkujaan luomaan suosittuun wikien vertailusivuun. Koska sivua voivat päivittää itse wikien toteuttajat (lisätä wikejä vertailtaviksi, ylläpitää tietoja – WikiMatrixissa vaatimuksena että on uuden wikin lisäävä on itse yksi wikin toteuttajista), sen katsottiin todennäköisesti pysyvän ajantasaisempana kuin jonkun kolmannen osapuolen toteuttama vertailu. Esimerkiksi 25 suosituimman wikin osalta vain kahden tietoja ei oltu päivitetty Wikimatrixiin vuoden 2009 tai 2010 aikana. Emme myöskään ajantaisaisena pysyvän kattavan vertailulistan jo ollessa olemassa halunneet tehdä itse vain yhtä uutta ominaisuusvertailua Wikimatrixin ajatusta kopioiden. On kuitenkin huomattava, että kaikkia wikisovelluksia ei listalla ole, vaikka toisaalta kuka tahansa voi oman wikisovelluksensa listalle lisätä. Siksi pyysimme myös vinkkejä laajemmalta sosiaalisen median yhteisöltä (mm. AVO-hanketoimijat, Sometu-verkosto) vinkkaamaan wikeistä, joita selvitykseen kannattaisi ottaa mukaan.

Ajatuksena on tehdä suppean asiantuntijaryhmän (kokoonnumme viikolla 11) ja WikiMatrixin ominaisuuslistan apua käyttäen wikin ominaisuuksien tärkeysluokitus, ja valita sitä apuna käyttäen ne ominaisuudet, jotka nähdään olennaisina wikejä vertailtaessa ja niiden hyvyyttä arvioitaessa. WikiMatrixissa on kustakin ominaisuudesta myös selitteet siitä, mitä ominaisuudella tarkoitetaan. Valitettavasti tarkempi tutkiminen osoitti, että kaikista ominaisuuksista ei kuitenkaan ole kuvausta WikiMatrixissa. Osittain tätä selittää se, että kuvaukset on selkeästi toteutettu vertaistuotantona ja niiden taso vaihtelee.

Jotta löytäisimme ne ominaisuudet, joiden suhteen vertailua kannattaa lähteä tekemään, pyydämme asiantuntijaryhmältä arviota ominaisuuden tärkeydestä. Ominaisuuden tärkeys riippuu tietysti siitä, kuka / minkä tasoinen wikin käyttäjä on, jonka näkökulmasta arviota tehdään. Koska selvityksessämme on tarkoitus auttaa ensisijaisesti tavallisia, ei-teknisiä käyttäjiä, jotka miettivät wikin käytön aloittamista tai wikin asentamista organisaationsa käyttöön, tämä on myös oletettu käyttäjätaso. Tuomme kuitenkin esiin myös sellaisia seikkoja, jotka ovat tekniseltä kannalta tärkeitä wikin valinnassa (koskee erityisesti asennettavia software-wikejä) – näin myös wikin valintaa pohtiva ei-tekninen käyttäjä ymmärtää, mitkä tekniset seikat vaikuttavat wikin valintaan, mikä varmasti helpottaa myös keskustelua tulevan wikiasennuksen ylläpitäjien kanssa.

Asiantuntijaryhmän tärkeiksi arvioimat ominaisuudet otetaan vertailuominaisuuksiksi. Huom. selvitykseen mukaan otettavia wikejä ei ole ollut tarkoitus alkujaankaan arvioida pelkällä taulukkomaisella listalla ruksaten ominaisuuksia joita niistä löytyy tai ei löydy, vaan hieman laajemmin aukikirjoittaen ko. ominaisuuden osalta kussakin wikissä (esim. oliko hyvin toteutettu, mitä rajoitteita jne.).

Tärkeät ominaisuudet – tarkastelu laajempien ominaisuuskimppujen kautta toimivuusnäkökulmasta

Kävin itse läpi ominaisuuslistan ja merkitsin mielestäni tärkeät ominaisuudet (mietin myös siltä kannalta, onko ominaisuus tärkeä tekniseltä kannalta, wikiä valittaessa eli tietyt ennakkoehdot, vai käytön kannalta. Nämähän tietysti osin limittyvät toisiinsakin. Koin yksittäisten ominaisuuksien arvioinnin niiden tärkeyden kannalta hankalaksi, koska ominaisuudet jäsentyivät mielestäni selkeästi laajempiin ominaisuuskimppuihin. Heräsi myös ajatus siitä, että olennaista ei niinkään ole se, mitä tiettyjä yksityiskohtaisesti kuvattuja ominaisuuksia wikistä löytyy, vaan voidaanko sen ominaisuuksilla ja välineillä toteuttaa halutunlainen wiki. Eli wikin tarjoamat mahdollisuudet, ei niinkään sen sisältämät työkalut itsessään, koska useilla erilaisilla työkaluilla tai ominaisuusyhdistelmillä voidaan saavuttaa sama lopputulos. Esimerkki: voi olla sinänsä sama miten wikissä olevia sivuja voidaan hallita (hakutoiminnallisuus, indeksisivu kaikista wikisivuista, sivukartta, tagit…) – pääasia on, että sivujen hallinta onnistuu jollakin helpolla tavalla.

Ehdotus tärkeimmistä ominaisuuksista, joita selvityksessä kannattaisi tarkastella edellämainitun pohjalta (huom. alustava lista, varmasti puutteita – kommentit siis tervetulleita :):

1. Wikin valintaan vaikuttavat tekniset ominaisuudet (erityisesti asennettavat software-wikit)
­

  • wikin vaatima käyttöjärjestelmä
  • wikin ohjelmointikieli
  • wikin tekninen toimivuus
  • palvelinohjelmisto
  • tallennusmuoto
  • tietoturva-asiat
  • räätälöitävyys (avoin vs. suljettu lähdekoodi)

2. Wikin valintaan vaikuttavat resurssitekijät
­

  • ylläpito-osaaminen
  • ylläpidon helppous / vaativuus
  • wikin kustannukset
  • käytön tuki (tekninen sekä käyttötuki – huomioi myös kehittäjäyhteisö)

3. Versiohallinnan / sivuhistorian kattavuus
­

  • versioiden määrä
  • aikaisemman version palautuksen helppous
  • vertailu versioiden välillä
  • muutoskommentit

4. Käytön helppous, mukavuus, käytettävyys
­

  • ulkoasu
  • räätälöitävyys ja muokattavuus peruskäyttäjän osaamisella
  • editori ja editoinnin helppous / vaativuus (ml mediaelementtien lisääminen)
  • usean käyttäjän yhtäaikainen käyttö
  • hakutoiminnot & sivujen löydettävyys (esim. indeksointi)

5. Miten data saadaan ulos wikistä (esim. varmuuskopiointi, siirto toiselle wikialustalle)

  • helppous / vaativuus (pystyykö peruskäyttäjä itse tekemään vai tarvitaanko tekninen tukihenkilö)
  • muoto: HTML, raakateksti, XML, PDF…

­­
6. Mitä wikiin voi lisätä tekstin lisäksi (tiedostomuodot, kuvakoot)

  • liitetiedostot
  • video
  • audio
  • kuvat

­ ­
7. Erityiskäyttö ja -käyttäjäryhmät
­

  • kielivaatimukset
  • esteettömyys (esim. näppäimistökomennot)
  • kaavaeditori (matematiikkakäyttö)
  • mobiilikäyttö

­­­
8. Lisäkilkkeiden mahdollisuus ja määrä
­

  • voiko itse kehittää (avoin vs. suljettu lähdekoodi)
  • muu räätälöitävyys ja muokkaus (vrt. kohta 4)
  • saatavat pluginit
  • kalenteri
  • blogit
  • kuvagalleriat

­­

Koska selvityksessä oli tarkoitus jakaa vertailtavat wikit kolmeen eri ryhmään (hostatut wikipalvelut, asennettavat wikiohjelmistot sekä wikien erikoistapaukset kuten esim. Wikimedia Commonsin wikisovellukset), tämä tietysti vaikuttaa hieman ominaisuusvertailuun, erityisesti kolmas ryhmä on varsin erilainen eikä sitä voi aivan samoin kriteerein kaikilta osin arvioida.

Näiden pohjalta muotoillaan sitten seuraavassa vaiheessa haastattelukysymykset, kunhan wikit saadaan valittua ja löydettyä organisaatiot haastateltaviksi, joissa ko. wikejä käytetään.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

February 2, 2010

Wiki- ja blogiselvityksiä kevään 2010 aikana

AVO-hankkeen ‘Wikit ja blogit opetuksessa ja sisältöjen tuottaminen’ -osaprojektissamme on tarkoitus toteuttaa wiki- ja blogiselvitykset vuoden 2010 ensimmäisen puolikkaan aikana. Selvityksiä voidaan käyttää apuna, kun otetaan wikiä ja blogia käyttöön ensimmäistä kertaa ja mietitään niiden käyttöä pidemmällä tähtäimellä – miten valita Se Oikea. Paneudumme heti ensin wikiselvitykseen, samalla periaatteella sitten piakkoin perään blogiselvitystä. Tässä jokunen ajatus wikiselvityksestä:

Selvitykseen valittavat wikit ja valintaperusteet

Selvitykseen on tarkoitus valita noin 10 wikialustaa ja/tai -ohjelmistoa, jotka voidaan jaotella karkeasti kolmeen ryhmään:

  1. Osa maksuttomasti käyttöönotettavia tarjolla olevia wikipalveluita (esim. Wikispaces, Jottit, Wetpaint…), joilla käyttäjä pääsee kätevästi alkuun.
  2. Osa avoimen lähdekoodin wikiohjelmistoja, joiden asentaminen tulee ajankohtaiseksi, jos organisaatio päättää ottaa itselleen käyttöön wikin.
  3. Myös Wikipediaa ja Wikimedia Commonsin muita wikejä (Wikikirjasto, Wikiopisto…) voidaan tarkastella selvityksessä ikään kuin erikoistapauksina – Wikimedia Commonsin wikithän on toteutettu MediaWiki-alustalle, mutta niitä voi hyödyntää useisiin erilaisiin (opetuksellisiin) käyttötarkoituksiin, joihin ne on jo valmiiksi räätälöity.

Wikimatrixia ja Wikipedian listaa voidaan käyttää apuna selvitykseen valittavien wikien valinnassa. Toivomme ajatuksia myös muilta, esim. Sometun jäseniltä siitä, mitä wikejä kannattaisi valita. Selvityksen tekoa varten on ajatuksena myös perustaa kevyt työryhmä.

Selvitykseen valittavien wikien kriteereistä on joitakin ajatuksia, millä perusteella wikit valitaan mukaan – muutamia ajatuksia kriteereistä:

  • avoimen lähdekoodin wikejä (ainakin asennettavien osalta)
  • ­maksuttomia
  • käyttöjärjestelmäriippumattomia
  • wikit joista on käyttökokemuksia saatavilla ja/tai lupaavia ja kiinnostavia wikejä, joista ei ole vielä kokemuksia
  • sivuhistoria
  • WYSIWYG-editointimahdollisuus (ainakin jonkinasteisesti)
  • suomenkielisyys
  • Wikimatrixin mukaan esim. 25 suosituimman joukkoon sijoittuminen

Nuo siis vain pikaisesti mietittyjä heittoja – en tiedä onko tuo suomenkielisyys nyt ehdoton edellytys tai WYSIWYG – kommentit tervetulleita näihin liittyen!

Mitä selvitetään?

Joidenkin teknisempien ominaisuuksien mukaan on tarkoitus tehdä vertailua valittavien wikien välillä, mutta pääpainona selvityksessä on testattavista wikeistä saatavat ja olemassaolevat käyttökokemukset, eli selvitys on tässä mielessä kvalitatiivisempi. Koska esimerkiksi Wikimatrixin kaltaisia ominaisuuksien suhteen melko kattavia vertailusivustoja on jo olemassa, ei tunnu järkevältä tehdä tällaista vertailua uudestaan. Niitä ominaisuuksia toki kannattaa tuoda esiin, mitä yleensä ensin kysytään. Testailua wikialustoilla on myös tarkoitus tehdä jonkin verran, mutta haluamme erityisesti tietoa verrattavista wikeistä todellisessa käytössä – testailu ilman todellista käyttökohdetta on jossakin määrin rajallista. Haluamme siis kerätä kyselyin ja haastatteluin kokemuksia selvitykseen valittavia wikejä jo käyttäviltä tahoilta: heikkouksista, vahvuuksista, mahdollisuuksista. Perusominaisuudet kertovat jotain wikeistä, mutta vasta käyttökokemukset tuottavat syvempää ja hienoviritteisempää tietoa. Mietimme myös näkökulmana ensisijaisesti opetuskäyttöä.

Mahdollisia vertailtaviksi valittavia wikejä

Wikimatrixilla pikaisesti tehdyn haun mukaisesti software-wikeistä seuraavat ovat saatavilla suomenkielisinä, ovat ilmaisia ja avoimen lähdekoodin sovelluksia sekä sisältävät WYSIWYG-editorin, sulkeissa käyttöjärjestelmän osalta mainittu tieto:
­

  • DokuWiki (Linux, UNIX, Windows, MacOS X, kenties muitakin)
  • Foswiki (Linux, Windows, OS-X ja muita)
  • Giki (mikä tahansa)
  • JSPWiki (mikä tahansa joka tukee JDK 1.5+)
  • MediaWiki (*nix, Windows, MacOS X)
  • Midgard Wiki (Linux, Unix, MacOS X)
  • Oddmuse (mikä vain joka tukee CGI-skriptejä)
  • PmWiki (Unix, Windows, MacOS X, kenties muitakin)
  • TikiWiki CMS-Groupware (Linux, FreeBSD, Windows, MacOS X, kenties muitakin)
  • TWiki (Linux, Windows, OS-X ja muita)

TracWiki ja Wicked täyttävät muuten kriteerit, mutta niissä ei ole WYSIWYGiä, bitweaveria taas ei saa suomenkielisenä.

Hosted-wikeistä maksuttomina löytyvät:

  • @Wiki
  • Cospire
  • Intodit
  • Luminotes
  • Netcipia
  • PicoWiki
  • Springnote
  • Wagn
  • Wetpaint

Lisäksi jonkinmoinen joukko tietyin rajoituksin maksuttomina (ClearWiki, Groupswiki, nexdo, Wikispaces, Zoho Wiki), en käynyt kovin tarkasti näitä kuitenkaan kaikkia läpi. Suomenkielisinä hosted-wikeistä oli saatavina ainoastaan Wikispaces ja Confluence, Wikispacesissa tietyt rajoitukset (ilmainen julkiseen ja members-only -wikeihin).

Huom. en ole tarkemmin katsellut mistään noista ominaisuuksista – vain Wikimatrixin hakutulokset tuossa listattuna, joten voi olla puutteita ja mahdollisesti virheitäkin – osan tiedot oli ilmiotettu vähän epätarkasti tai kehotettu katsomaan tarkemmin wikien omilta sivuilta, tätä en nyt ole vielä tehnyt. Lista ei myöskään kata kaikkia sovelluksia, joten ilmoitelkaa myös muista tietämistänne, joita voisi miettiä mukaan vertailuun.

Kommentit tervetulleita!!!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

Blog at WordPress.com.