Avoimestitutkien

October 7, 2011

Tilannetietoa blogitarinat-julkaisusta

Kesällä esitin tämän blogin kautta kutsun tulla mukaan kirjoittamaan Tarinoita blogien käytöstä -julkaisua, joka tuotetaan osana Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hanketta. Kovasti olen mainostanut projektia verkossa, ja todella isot kiitokset kuuluvat myös muille AVO-hankkeessa työskenteleville toimijoille, jotka ovat levittäneet tietoa verkostoissaan eteenpäin – KIITOS!

Blogitarinoiden kirjoittajiksi löytyi lopulta kuitenkin vain neljä kirjoittajaa. Viimeisiä tarinoita odottelen juuri saapuvaksi. Kirjoittajille on annettu hieman lisäaikaakin, etenkin kun vasta viikko sitten sain tiedustelun, vieläkö ehtisi mukaan kirjoittamaan, kuun tieto projektista oli tavoittanut vasta silloin. Toivotin kirjoittajan enemmän kuin tervetulleeksi mukaan!

Koska tarinat ovat mielestäni niin hyviä ja erilaisia, en mitenkään raaskisi jättää julkaisua vain näiden neljän tarinan varaan. Lisäksi tarinoiden julkaisu painotuotteena tekisi mielestäni niille oikeutta (tällä hetkellä näyttää siltä, että tarinoista tuotetaan pelkästään verkkoversio), mutta vain neljää tarinaa en lähtisi painattamaan. Niinpä annan vielä yhden mahdollisuuden tulla mukaan kirjoittamaan omaa blogitarinaa!

Jos innostuit, ilmoittele minulle (joanna.kalalahti ät uta.fi) halustasi osallistua hetimiten, ja toimita valmis tarina minulle viimeistään 30.10.2011. Tarkemmat ohjeet ja infoa kirjoittajasopimuksesta löydät alkuperäisestä kirjoittajakutsusta.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

Advertisements

June 7, 2011

Kerro oma blogitarinasi!

UPDATE 7.10.2011: Päätin antaa vielä lisäaikaa 30.10.2011 asti, jos saisimme vielä mukaan muutaman tarinan.


Miten blogeja on käytetty opetuksessa sinun oppilaitoksessasi? Kuinka blogi on toiminut organisaationne markkinoinnissa tai viestinnässä? Oletko pitänyt oppimisblogia? Tai oletko hyödyntänyt blogeja jollain muulla tavalla? Kerro sinäkin oma blogitarinasi!

riippumatto

Mistä on kyse? Tekeillä on Tarinoita blogien käytöstä -julkaisu, johon etsimme vapaaehtoisia kirjoittajia. Tarkoitus on koota kansiin bloggauskokemuksia ja tarinoita erilaisista blogien käyttäjistä ja käyttötavoista. Tavoitteena on kansantajuinen, tarinamuotoinen, yleiskielinen ja helposti luettava paketti blogien käytöstä. Tarinallinen materiaali voi tukea perinteiseen tyyliin kirjoitettua opasmateriaalia paremmin myös aloittelevia käyttäjiä.

Kuka, mitä, milloin? Vetovastuussa on Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hanke. Kirjoituksista tehdään koonti, joka julkaistaan ainakin verkkojulkaisuna syksyllä 2011, mahdollisesti myös painettuna, mikäli tarinoita tulee riittävästi. Tarinoita blogien käytöstä -tuotos julkaistaan avoimella CC BY-SA -lisenssillä (versio 3.0), joten teoksen jatkokäyttö on sallittu lisenssin ehtojen mukaisesti.

Miksi osallistuisin? Pääset jakamaan muille kokemuksesi ja auttamaan uusia blogien käytöstä kiinnostuneita alkuun. Vertaistuottaminen on parhaimmillaan varsin tehokas tapa tuottaa materiaalia. Se mahdollistaa yksin tuotettua materiaalia rikkaamman sisällön. Yksittäisen kirjoittajan työtaakka on kohtuullinen ja ennen kaikkea lopputulos enemmän kuin osiensa summa.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä julkaisun toimittaja Joanna Kalalahteen (etunimi.sukunimi ät uta.fi) ja ilmoittaudu kirjoittajaksi. Kerro yhteystietojesi lisäksi suuntaa antavasti, mistä aiheesta aiot kirjoittaa. Tutustu myös kirjoitusohjeisiin (alla). Saat lisäksi allekirjoitettavaksi kirjoittajasopimuksen – sen tarkoitus on ensisijaisesti varmistaa, että tekstin kirjoittaja vastaa siitä, että julkaistava materiaali ei sisällä sellaista kolmannen osapuolen aineistoa, jonka oikeuksia julkistaminen loukkaisi, ja että tekijällä on oikeus lisensoida osuutensa CC BY-SA -lisenssin mukaisesti (ks. luonnos kirjoittajasopimuksesta).

Kirjoitusohjeet

  1. Voit kirjoittaa yksin tai yhdessä.
  2. Valitse jokin case, josta kirjoitat – tai jokin konkreettinen näkökulma blogien käyttöön. Kirjoituksesi voi siis olla myös yleisempi pohdinta siitä miten olet itse käyttänyt blogeja eri tarkoituksiin, ja sisältää useampia esimerkkejä. Olennaista on omakohtaisuus, käytännönläheisyys ja konkreettisten esimerkkien mukanaolo. Erityisesti toivomme tarinoita blogien opetuskäytöstä, mutta muunkinlaiset tarinat ovat yhtä lailla tervetulleita!
  3. Kirjoita vapaamuotoisesti ja omalla tyylilläsi, mutta tarinamuotoisesti. Tavoittelemme persoonallisia tekstejä, ei virallista asiatekstiä. Voit sijoittaa joukkoon myös vinkkejä ja kannustimia lukijoille. Mitä vain, joka tekee tarinastasi hyödyllisen ja kiinnostavan. Mieti, millainen tarina olisi motivoinut Sinua alkuun blogien käytön alkutaipaleella! Esimerkkitarina voisi alkaa vaikkapa tällä tavalla:
  4. “Olen aina ollut hyvin arka käyttämään tietotekniikkaa ja kokeilemaan uusia ohjelmia ja viimeisimpiä villityksiä. Yhtenä päivänä en voinut kuitenkaan enää hillitä uteliaisuuttani, kun olin kuullut kollegaltani niin paljon positiivista blogien käytöstä osana hänen opetustaan. Opiskelijat kuulemma olivat innoissaan ja tuottivat hienoja materiaaleja blogeihinsa ja oppimistuloksetkin olivat parantuneet. Niinpä rohkaistuin, ja kollegaltani saamani vinkin mukaan avasin nettiselaimen ja surffasin Blogger-blogin aloitussivulle. Olin saanut kollegaltani karkean tason ohjeet, mutta en kuulemma tarvitsisi niitä, koska blogin perustaminen on niin helppoa…”

  5. Kirjoita kansantajuista yleiskieltä. Mahdollisimman hyvään kieleen kannattaa tietysti pyrkiä, mutta editoimme ennen julkaisua kirjoitusten kieliasua tarpeen mukaan. Oikeakielisyydestä ei tarvitse siis liiaksi huolehtia!
  6. Mikäli täysin vapaamuotoinen tekstin tuottaminen tuntuu hankalalta, alla on lyhyt lista asioista, joita voisit kirjoituksessasi kuvailla. Listaa ei tarvitse seurata orjallisesti, vaan siitä voi ottaa vinkkejä ja virikkeitä.
    • Miten, miksi ja milloin aloitit blogien käytön?
    • Innostutko yleensä helposti uusista sovelluksista, vai oletko jopa tietotekniikan suhteen arkaileva?
    • Oliko blogi helppo ottaa käyttöön?
    • Miksi lähdit käyttämään blogia opetuksessasi / toiminnassasi?
    • Mikä tarkoitus käyttämälläsi blogilla / blogeilla on, mitä niillä tavoittelet?
    • Ovatko blogit tuoneet jotakin kokonaan uutta opetukseesi / toimintaasi?
    • Mitkä ovat mielestäsi blogien hyviä puolia? Entä huonoja? Mitä hyötyä blogin käyttö tuo sinulle käyttökohteessasi? Miten paljon blogin käyttö kuvaamassasi casessa vie aikaa?
    • Mitä blogialustaa käytät (esim. Blogger, WordPress, Posterous)? Käytätkö alustaa palveluna vai onko blogisovellus asennettu omalle palvelimelle (esim. WordPress)?
    • Kenelle / minkälaisiin asioihin suosittelet blogin käyttöä?
  7. Kirjoitusten suositeltava laajuus on noin 8000–13000 merkkiä.
  8. Voit kirjoittaa joko yhtenäisen väliotsikottoman tarinan tai käyttää väliotsikoita, oman makusi mukaan.
  9. Mukaan voit liittää myös kuvia (esim. kaappauskuva omasta blogistasi). Toivomme, että toimitat tällöin kuvista myös erikseen mahdollisimman hyvälaatuiset erilliset kuvatiedostot (esim. jpg-muodossa). Jos on ongelmia, kysy erikseen apua julkaisun toimittajalta!
  10. Lähetä valmis kirjoitus sähköpostin liitetiedostona doc-, rtf-, odf- tai html-muodossa 30.10.2011 mennessä materiaalin toimittajalle Joanna Kalalahdelle.
  11. Kaikki palautetut tekstit luetaan. Mikäli julkaisusta tulisi taitettuna yli 150-sivuinen, toimittaja valikoi parhaat tekstit, jotka julkaistaan. Tämän jälkeen teksteihin tehdään viimeistelyt ja opas saatetaan painokuntoon sekä toimitetaan painoon. Jokaiselle kirjoittajalle toimitetaan kolme tekijänkappaletta, kun opas on painettu.

Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

August 17, 2010

Syyskauden aloittelua

Kesäloman jälkeen työpöydällä odotti työhön kiinnipääsyä helpottamaan lomaa ennen laadittu to do -lista, jolta löytyi monenmoista kiinnostavaa. Melkein hankalinta oli päättää, mistä aloittaa. Töitä on lomaltapaluun jälkeen jo reilu viikko takana, ja asiat tuntuvat etenevän jo hyvää vauhtia, kun omat akut ovat loman jälkeen täynnä virtaa.

AVO-hanketutkimuksen haastatteluaineistojen läpikäyminen jatkui heti ensimmäisenä työpäivänä, kun tietokone vielä päätti jatkaa lomaansa eikä suostunutkaan käynnistymään. Hyvä että aineistot oli paperille printattuna! Haastatteluaineistoista nousee esiin paljon hankkeen aikana opittua ja hanketoimijoiden itse jäsentämää – näitä asioita päästään purkamaan ja jäsentämään yhdessä hanketapaamisessa AVOruuslennolla ensi viikolla. Mukaan otetaan myös AVO-hankkeen koulutuspalautteissa esiin tulleita asioita, jotka tuovat myös kohderyhmän näkökulmaa siihen, mihin suuntaan hanketoimintaa tulisi kehittää.

Tietokone ehkä olisi halunnut jatkaa lomaansa vielä pidempäänkin, mutta tietotekniikkatukihenkilömme sai puhuttua sen ympäri ja yhteistyöhaluiseksi jo ensimmäisen työpäivän iltapäivän aikana :) Koneelta löytyikin sitten jo keväällä aloitettu raportti keväällä 2010 päättyneen Viisautta wikin tekoon -wikikirjan vertaistuotantoprosessista. Ilmeisesti kesäloma oli tehnyt hyvin tehtävänsä – oli nimittäin mukava huomata että olinkin ehtinyt raporttia kirjoitella keväällä pidemmälle kuin muistin. Siitä oli helppo jatkaa loman jälkeen “uusin silmin”. Raportissa kuvataan kirjan työstämisprosessia ja nostetaan esiin uudenlaisia toimintatapoja, joita vertaistuottaminen, wikikirjan tuottamisprosessin pohjalta, tuo mukanaan. Lienee myös hyvä mainita, että syksyllä 2010 käynnistyy myös Viisautta blogin käyttöön -wikikirjan tuotantoprosessi vastaavalla konseptilla, kuin millä Viisautta wikin tekoon -kirja on tuotettu (blogikirjaa on tosin jo ennen prosessin käynnistymistä aloitettu tuottamaan keväällä 2010). Wikikirjan tuotantoprosessissa opitun ja siitä saadun palautteen pohjalta tuotantoprosessia on edelleenkehitetty hieman.

Jatkoin myös juuri ja juuri ennen lomaa aloittamaani vastaavaa case-raporttia toisesta AVO-kokonaisuuteen kuuluvasta ilmiöstä, mobiililaitteiden käytöstä. Raportissa tuodaan esiin kesäkuussa 2010 AVO-hankkeessa toteutetun Mobiilikesäkoulun kokemuksia ja peilataan niitä esimerkiksi Tampereen yliopiston muissa mobiilihankkeissa esiin nousseisiin kokemuksiin sekä tutkimuksiin. Raportissa pyritään etsimään mobiililaitteiden käyttöön liittyviä vastaavia uudenlaisia toimintatapoja kuin vertaistuotantoon – niitä tuntuu tosin vielä tällä hetkellä hankalalta löytää ja eritellä. Ainakin monia mielenkiintoisia huomioita ja ajatuksia mobiililaitteisiin liittyy, ja raportin kautta pyritään ainakin tuomaan esiin niitä näkökohtia ja asioita, joita olisi tärkeää tutkia.

Lisäksi Tampereen yliopiston osaprojektissa on keväästä asti ollut työn alla wikiselvitys, josta tässäkin blogissa on kirjoitettu aikaisemmin – myös Viisautta wikin tekoon -wikikirjasta löytyy selvityksen johdanto-osaa Wikin valinta -osiosta. Selvityksen tavoitteena on tuoda esiin wikien valintaan liittyviä asioita helpottamaan niiden parissa pähkäilevää. Selvityksessä vertaillaan käyttökokeilujen ja testailujen kautta siihen mukaan valittuja wikejä – ei kuitenkaan yksityiskohtaisesti vaan enemmänkin yleisesti mm. niiden käytön helppoutta tai hankaluutta, soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin, ominaisuuksien kattavuutta ja laajennettavuutta sekä tuodaan esiin vertailtavien wikien erityispiirteitä. Lisäksi selvitystä varten tehdään kyselyitä ja haastatteluita organisaatioissa, joissa ko. wikejä käytetään. Niiden pohjalta saadaan tuotua esiin aitoja käyttökokemuksia. Koska wikejä voidaan käyttää monin eri tavoin ja erilaisiin käyttötarkoituksiin, jokaisen organisaation kokemukset ovat tietysti ainutlaatuisia – se mikä sopii ja toimii yhdessä, ei välttämättä toimi toisessa. Organisaatio-casejen tarkoitus on kuitenkin toimia esimerkkitapauksina ja valottaa osaltaan sitä, mistä wikien käytössä on kysymys ja mitä niiden käyttöön liittyy. Selvityksen on siis tarkoitus tarjota pelkkää eri wikialustojen arviointia laajempaakin näkökulmaa siihen, mitä wikien käyttöön alustasta riippumatta liittyy – ennakko-oletuksena on oikeastaan se, että samoja alustariippumattomia käyttöön ja jo käyttöönottoon vaikuttavia asioita nousee esiin. Toisaalta myös valittava wikialusta vaikuttaa tiettyihin käyttöön liittyviin asioihin, joten sekään ei ole aivan sivuseikka. Wikiselvityksen kautta pyritään lisäksi nostamaan esille sitä, mikä on olennaista nimenomaan wikeille ja mikä erottaa ne vaikkapa joistakin yhteisöalustoista joihin saattaa kuulua myös wiki- tai wikimäisiä ominaisuuksia. Selvitystyö on hyvässä vauhdissa, wikivertailuja on toteutettu kesän 2010 aikana, kyselyt ja haastattelut ovat lähdössä käyntiin syyskuussa 2010. Vastaavantyyppinen blogiselvitys on tavoitteena tuottaa kevätpuolella 2011.

Monenlaista on siis viritteillä ja työn alla! Onneksi niitä tuottamassa on hyvä porukka, jota kiitän tähänastisesta ja toivotan intoa syksyn työskentelyyn :) Oikein hyvää ja tuotteliasta syksyä myös kaikille blogin lukijoille!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

February 2, 2010

Wiki- ja blogiselvityksiä kevään 2010 aikana

AVO-hankkeen ‘Wikit ja blogit opetuksessa ja sisältöjen tuottaminen’ -osaprojektissamme on tarkoitus toteuttaa wiki- ja blogiselvitykset vuoden 2010 ensimmäisen puolikkaan aikana. Selvityksiä voidaan käyttää apuna, kun otetaan wikiä ja blogia käyttöön ensimmäistä kertaa ja mietitään niiden käyttöä pidemmällä tähtäimellä – miten valita Se Oikea. Paneudumme heti ensin wikiselvitykseen, samalla periaatteella sitten piakkoin perään blogiselvitystä. Tässä jokunen ajatus wikiselvityksestä:

Selvitykseen valittavat wikit ja valintaperusteet

Selvitykseen on tarkoitus valita noin 10 wikialustaa ja/tai -ohjelmistoa, jotka voidaan jaotella karkeasti kolmeen ryhmään:

  1. Osa maksuttomasti käyttöönotettavia tarjolla olevia wikipalveluita (esim. Wikispaces, Jottit, Wetpaint…), joilla käyttäjä pääsee kätevästi alkuun.
  2. Osa avoimen lähdekoodin wikiohjelmistoja, joiden asentaminen tulee ajankohtaiseksi, jos organisaatio päättää ottaa itselleen käyttöön wikin.
  3. Myös Wikipediaa ja Wikimedia Commonsin muita wikejä (Wikikirjasto, Wikiopisto…) voidaan tarkastella selvityksessä ikään kuin erikoistapauksina – Wikimedia Commonsin wikithän on toteutettu MediaWiki-alustalle, mutta niitä voi hyödyntää useisiin erilaisiin (opetuksellisiin) käyttötarkoituksiin, joihin ne on jo valmiiksi räätälöity.

Wikimatrixia ja Wikipedian listaa voidaan käyttää apuna selvitykseen valittavien wikien valinnassa. Toivomme ajatuksia myös muilta, esim. Sometun jäseniltä siitä, mitä wikejä kannattaisi valita. Selvityksen tekoa varten on ajatuksena myös perustaa kevyt työryhmä.

Selvitykseen valittavien wikien kriteereistä on joitakin ajatuksia, millä perusteella wikit valitaan mukaan – muutamia ajatuksia kriteereistä:

  • avoimen lähdekoodin wikejä (ainakin asennettavien osalta)
  • ­maksuttomia
  • käyttöjärjestelmäriippumattomia
  • wikit joista on käyttökokemuksia saatavilla ja/tai lupaavia ja kiinnostavia wikejä, joista ei ole vielä kokemuksia
  • sivuhistoria
  • WYSIWYG-editointimahdollisuus (ainakin jonkinasteisesti)
  • suomenkielisyys
  • Wikimatrixin mukaan esim. 25 suosituimman joukkoon sijoittuminen

Nuo siis vain pikaisesti mietittyjä heittoja – en tiedä onko tuo suomenkielisyys nyt ehdoton edellytys tai WYSIWYG – kommentit tervetulleita näihin liittyen!

Mitä selvitetään?

Joidenkin teknisempien ominaisuuksien mukaan on tarkoitus tehdä vertailua valittavien wikien välillä, mutta pääpainona selvityksessä on testattavista wikeistä saatavat ja olemassaolevat käyttökokemukset, eli selvitys on tässä mielessä kvalitatiivisempi. Koska esimerkiksi Wikimatrixin kaltaisia ominaisuuksien suhteen melko kattavia vertailusivustoja on jo olemassa, ei tunnu järkevältä tehdä tällaista vertailua uudestaan. Niitä ominaisuuksia toki kannattaa tuoda esiin, mitä yleensä ensin kysytään. Testailua wikialustoilla on myös tarkoitus tehdä jonkin verran, mutta haluamme erityisesti tietoa verrattavista wikeistä todellisessa käytössä – testailu ilman todellista käyttökohdetta on jossakin määrin rajallista. Haluamme siis kerätä kyselyin ja haastatteluin kokemuksia selvitykseen valittavia wikejä jo käyttäviltä tahoilta: heikkouksista, vahvuuksista, mahdollisuuksista. Perusominaisuudet kertovat jotain wikeistä, mutta vasta käyttökokemukset tuottavat syvempää ja hienoviritteisempää tietoa. Mietimme myös näkökulmana ensisijaisesti opetuskäyttöä.

Mahdollisia vertailtaviksi valittavia wikejä

Wikimatrixilla pikaisesti tehdyn haun mukaisesti software-wikeistä seuraavat ovat saatavilla suomenkielisinä, ovat ilmaisia ja avoimen lähdekoodin sovelluksia sekä sisältävät WYSIWYG-editorin, sulkeissa käyttöjärjestelmän osalta mainittu tieto:
­

  • DokuWiki (Linux, UNIX, Windows, MacOS X, kenties muitakin)
  • Foswiki (Linux, Windows, OS-X ja muita)
  • Giki (mikä tahansa)
  • JSPWiki (mikä tahansa joka tukee JDK 1.5+)
  • MediaWiki (*nix, Windows, MacOS X)
  • Midgard Wiki (Linux, Unix, MacOS X)
  • Oddmuse (mikä vain joka tukee CGI-skriptejä)
  • PmWiki (Unix, Windows, MacOS X, kenties muitakin)
  • TikiWiki CMS-Groupware (Linux, FreeBSD, Windows, MacOS X, kenties muitakin)
  • TWiki (Linux, Windows, OS-X ja muita)

TracWiki ja Wicked täyttävät muuten kriteerit, mutta niissä ei ole WYSIWYGiä, bitweaveria taas ei saa suomenkielisenä.

Hosted-wikeistä maksuttomina löytyvät:

  • @Wiki
  • Cospire
  • Intodit
  • Luminotes
  • Netcipia
  • PicoWiki
  • Springnote
  • Wagn
  • Wetpaint

Lisäksi jonkinmoinen joukko tietyin rajoituksin maksuttomina (ClearWiki, Groupswiki, nexdo, Wikispaces, Zoho Wiki), en käynyt kovin tarkasti näitä kuitenkaan kaikkia läpi. Suomenkielisinä hosted-wikeistä oli saatavina ainoastaan Wikispaces ja Confluence, Wikispacesissa tietyt rajoitukset (ilmainen julkiseen ja members-only -wikeihin).

Huom. en ole tarkemmin katsellut mistään noista ominaisuuksista – vain Wikimatrixin hakutulokset tuossa listattuna, joten voi olla puutteita ja mahdollisesti virheitäkin – osan tiedot oli ilmiotettu vähän epätarkasti tai kehotettu katsomaan tarkemmin wikien omilta sivuilta, tätä en nyt ole vielä tehnyt. Lista ei myöskään kata kaikkia sovelluksia, joten ilmoitelkaa myös muista tietämistänne, joita voisi miettiä mukaan vertailuun.

Kommentit tervetulleita!!!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

Blog at WordPress.com.