Avoimestitutkien

March 7, 2012

Viisautta kolmiulotteisiin ympäristöihin, virtuaalimaailmoihin, lisättyyn todellisuuteen…

AVO2-hankkeen Kolmiulotteiset ja mobiilit (3DM) -osiossa on tarkoitus jatkaa AVO-hankkeessa aloitettua Wikikirjastoon tuotettua wikikirjasarjaa uudella julkaisulla, joka tuo viisautta kolmiulotteisiin ympäristöihin, virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen. Tavoitteena on siis tuottaa korkealaatuinen wikimateriaali näiden ympäristöjen käytön tueksi eri toimintaympäristöistä koottujen asiantuntijoiden yhteisenä ponnistuksena. Palkkiota ryhmän toimintaan osallistumisesta emme valitettavasti voi maksaa, mutta uskon että mukanaolo ryhmässä itsessään on antoisaa, opettavaista ja palkitsevaa. Näin ovat kokeneet ainakin edellisiin wikikirjaproduktioihin osallistuneet kirjoittajat – voit lukea erillisestä raportista esimerkiksi Viisautta wikin tekoon -kirjan tuotantoprosessista saaduista kokemuksista!

Ajatuksena on, että syksyllä 2012 elo-syyskuun vaihteessa aloitellaan tämän julkaisun parissa ja valmiiksi saatamme sen vuoden 2013 ITK-päiviin mennessä (jotka järjestetään 10.-12.4.2013). Mukaan tuotantoprosessiin ovat tervetulleet kaikki aihealueesta kiinnostuneet, jotka kokevat että heillä olisi jotakin annettavaa tähän julkaisuun. Kukin kirjoittaja voi osallistua sellaisella panoksella, kuin omaan aikatauluun sopii. Tuotettava materiaali on kaikille avointa ja edelleenkehitettävää, ja sen on tarkoitus jäädä elämään kaikkien yhteiseksi hyödyksi Wikikirjastoon. Materiaali tuotetaan CC-lisenssillä. Jos kiinnostuit asiasta ja haluaisit tulla mukaan kirjoittamaan, ota yhteyttä minuun 15.8.2012 mennessä.

Tuotantotapana käytämme jotakuinkin samaa menetelmää kuin Viisautta wikin käyttöön ja Viisautta blogin käyttöön -julkaisujen tuottamisessa. Järjestetään siis aloitus- ja päätöstapaaminen, joiden välillä työskentely etenee verkkotuettujen kuukausittaisten parin tunnin kirjoitussessioiden sekä itsenäisen kirjoittamistyön kautta. Lisäksi hyödynnetään verkon työvälineitä (esim. blogia) itsenäisen työskentelyn tukena.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO2-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

April 6, 2011

Kevään merkkejä – ITK

Yksi opetusteknologia-alan toimijoiden varma kevään merkki on ITK-konferenssi, joka on jälleen käsillä, tänä vuonna muutama viikko normaalia ajankohtaa aikaisemmassa, että vielä eivät sinivuokotkaan tervehdi Aulangolle tulijaa tienvarressa. Mutta monet tutut sen sijaan tervehtivät heti konferenssipaikan ovesta sisään astuessa, mikä onkin yksi iso ja hyvä syy saapua paikalle :)

Paljon on taas työtä tehty ja saatettu maailmaa valmiiksi ITK:hon mennessä. Jos ei valmiiksi saatu, niin valmiimmaksi ainakin.

Keskiviikkoisen workshop-päivän aikana järjestetty tutkijatapaaminen oli jälleen mielenkiintoinen. Itse kerroin siellä verkkokeskusteluvälineen käyttöönotosta AVO-hankkeessa, johon liittyvä pienimuotoinen kyselytutkimus on osa laajempaa hanketutkimusta (lisäilen tänne blogiini linkin myöhemmin keväällä ilmestyvään tutkijatapaamisen julkaisuun, jossa tutkijatapaamisessa esitetyt paperit ilmestyvät kokonaisuudessaan). Tiivistetysti kuitenkin oman tutkimukseni tuloksista tässä – eli ensinnäkin verkkokeskusteluväline auttoi jossakin määrin luomaan hankkeelle yhteisen virtuaalisen tilan. Esiin nousi myös tiettyjä sellaisia käytettävään välineeseen liittyviä edellytyksiä, jotka mahdollistavat etäläsnäolon kokemuksen ja toimivan verkkokeskustelun (esim. välineen helppokäyttöisyys ja selkeys, välineen reaaliaikaisuus eli miten se esimerkiksi informoi uusista viesteistä, välineen sopivuus käyttäjiensä päivittäiselle ns. sovellusreitille…). Myös muita kuin välineeseen liittyviä piirteitä nousi esiin tärkeinä edellytyksinä – toimijoiden tuttuus ja halu toimia yhdessä toistensa kanssa, fyysisen tapaamisen merkitys tutustuttajana ennen verkossa tapahtuvaa toimintaa jne. Tässä vain joitakin kiinnostavia edellytyksiä mainittuna. Haastavaa on saada kaikki hanketoimijat käyttämään välinettä ja keskustelemaan – epärealistista lienee tätä tavoitellakaan, mikä on tyypillistä verkostoille eli osa verkoston toimijoista on aina aktiivisempia kuin muut. Tutkijatapaamisessa oli monia mielenkiintoisia esityksiä – mm. opettajien ja oppilaiden käsityksistä virtuaalisesta kaivoskoneesta ja fyysisestä harjoitelusta osana pelaamista ja oppimista. Myös professori Pierre Dillenbourgin keynote-puheenvuoro oli mielenkiintoinen.

Torstaina ja perjantaina onkin sitten ohjelmassa useita esityksiä ja muuta ohjelmaa – toivottavasti ehdin kuuntelemaan myös muita kiinnostavia esityksiä, kun itse olen mukana tänä vuonna niin monessa (on teemaseminaaria, posterinäyttelyä, foorumiesitystä…). No, kivahan se on kertoa hanketoiminnan tuloksista muille, toivottavasti niistä on hyötyä!

Niin, ja onhan ohjelmassa lisäksi blogioppaan julkkarit! Vaikka jotkut asiat tulivatkin valmiiksi ITK:hon mennessä, blogiopas jäi onneksi kesken. Nimenomaan onneksi, koska blogiopas Viisautta blogin käyttöön on tuotettu Wikikirjastoon siinä tarkoituksessa, että se eläisi ajan saatossa eikä jäisi siihen tilaan missä se nyt on, kun tuotantoprosessin ydinryhmä on työnsä tehnyt eli luonut oppaan siemenversion lokakuun 2010 ja maaliskuun 2011 välillä. Kuka tahansa voi päivittää opasta edelleen havaitessaan siinä puutteita tai halutessaan parannella sitä. Opashan on jatkoa vuosi sitten ITK:ssa julkistetulle Viisautta wikin tekoon -oppaalle, joka myös löytyy Wikikirjastosta. Näistä oppaista on kuitenkin tuotettu myös jotakin valmista. Verkkoversioista on tiivistetty painetut versiot kummastakin oppaasta. Viisautta wikin tekoon -oppaan painettua versiota on otettu jo uusintapainos, Viisautta blogin käyttöön -oppaan painettu versio on vasta ilmestynyt ja sitä on jaossa ITK-päivillä. Saanen esitellä – kaksi keväisen kirkkaissa väreissä kylpevää siskosta:

sisarukset

Vuosi sitten kiittelimme wikioppaan siemenversion tuotantoryhmää, tänä vuonna erityiskiitoksen ansaitsee blogioppaan tuotantoryhmä!

Toinenkin julkaisu näkee päivänvalon ITK-konferenssin yhteydessä, eli olemme yhdessä työtoverieni Mikko Vuorisen ja Anna Vilhulan kanssa tuottaneet Wikiä käyttämään! Tukea wikin valintaan ja käyttöönottoon -nimisen selvityksen. Kyseessä on siis samainen selvitys, josta olen tässäkin blogissa aikaisemmin jo kirjoitellut, ja jonka ensimmäinen osa julkaistiin loppuvuodesta 2010 verkkoversiona. Nyt on myös selvityksen toinen osa valmistunut, ja molemmat osat julkaistu yksissä kansissa (oppaasta löytyy myös painetun version kanssa yhtenäinen verkkoversio). Opas on jaossa ITK-torilla Matkatoimisto SoMessa ja Suomen eOppimiskeskuksen standilla.

wikiselviys


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

December 23, 2010

Apua wikisovelluksen valintaan

Wikiselvityksemme Apua wikisovelluksen valintaan osa I on valmistunut! Se löytyy verkkojulkaisuna, vuoden 2011 alkupuolella osan II valmistumisen myötä julkaisemme selvityksen kokonaisuudessaan myös painettuna versiona sekä tietenkin myös verkossa. Selvitystä voidaan käyttää apuna suunniteltaessa wikin käyttöönottoa, otettaessa wikiä käyttöön ensimmäistä kertaa tai mietittäessä wikin käyttöä pidemmälläkin tähtäimellä. Vaikka kiinnostus wikien käyttöön organisaatioissa on lisääntynyt, välttämättä ei ole selvää, mikä wikin valinnassa on olennaista ja minkälaisiin tarkoituksiin wikiä voi tai kannattaa organisaatiossa käyttää. Wikiselvityksemme tarkoituksena on tarjota tietoa wikisovelluksen valintaan sekä käyttöönottoprosessin suunnitteluun myös ei-niin-teknisesti suuntautuneille henkilöille.

Selvityksemme ensimmäinen osa koostuu kokeiltujen 11 wikisovelluksen sekä Google Docsin kuvailusta ja keskinäisestä vertailusta. Mukaan otettiin sellaisia wikisovelluksia, joiden käyttö on jokseenkin vakiintunutta ja suosittua. Google Docs otettiin mukaan erikoistapauksena, koska sekin tarjoaa mahdollisuuksia yhteiseen sisällöntuottamiseen, vaikka ei olekaan wiki. Selvityksen tarkoitus on kuvata valittuja sovelluksia ominaisuuksineen, niiden käyttöä sekä valottaa wikisovelluksen ominaisuuksien merkitystä valinnalle. Koska teknisistä ominaisuuksista on jo olemassa melko kattavia vertailusivustoja (esim. WikiMatrix), emme nähneet järkeväksi toteuttaa jälleen yhtä vastaavaa vertailua. Esittelemme kuitenkin selvityksessämme myös sellaisia teknisiä ominaisuuksia, jotka ovat kriittisiä wikien sujuvan käytön kannalta, ja joista on tärkeä hankkia lisätietoa wikin käyttöönottoa pohdittaessa.

Selvityksen toinen osa julkaistaan vuoden 2011 alkupuolella. Toinen osa sisältää case-kuvaukset neljän selvityksessä mukana olevan wikisovelluksen käytöstä suomalaisissa organisaatioissa. Halusimme sisällyttää selvitykseemme todellista käyttöä kuvailevan osan, koska wikien testailu ilman todellista käyttökohdetta on jossakin määrin rajallista ja keinotekoista. Perusominaisuudet kertovat jotain wikeistä, mutta vasta käyttökokemukset tuottavat syvempää tietoa. Osan kaksi aineisto on kerätty kyselyin ja haastatteluin.

Halusimme julkaista selvityksen osan I erillisenä verkkojulkaisuna, koska uskomme eri wikisovellusten kuvailusta ja vertailusta olevan hyötyä jo ennen koko selvityksen valmistumista. Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja kehitysehdotuksia nyt julkaistavasta versiosta – kommentit voi lähettää vaikkapa minulle ja tähän blogikirjoitukseenkin voi hyvin kommentoida.

Suuret kiitokset vielä selvityksen tuottajatiimin muille osapuolille. Työnjako välillämme oli selvityksen tuottamisessa seuraava:

  • wikisovellusten asennuksesta ja vertailusta vastasi Mikko Vuorinen (luvut 3-5)
  • wikijatkumoajattelua kehitti ja wikien ominaisuuksia pohti Joanna Kalalahti (luvut 2 ja 5)
  • ideointiin, johdannon ja päätelmien laatimiseen
    sekä tekstin muokkaukseen osallistui lisäksi Anna Vilhula.

Erityiskiitokset haluamme välittää Elias Aarniolle hänen ajatuksia virittävästä avustaan – sekä kiitämme myös kaikkia muita, ketkä antoivat panoksensa selvityksen suunnitteluun esimerkiksi tämän blogin aihetta koskevia kirjoituksia kommentoiden keväällä 2010. Lisäksi kiitämme myös selvityksen tuottamisen taustalla vaikuttanutta asiantuntijaryhmää, johon kuuluivat Pasi Kytöharju, Timo Portimojärvi, Tere Vadén ja Teemu Mikkonen Tampereen yliopistolta.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

October 26, 2010

Ensimmäinen AVO-hanketutkimuksen oheen tuotettava case-raportti valmistunut

AVO-hanketutkimuksen oheen tuotetaan n. 5-10 case-raporttia erilaisista hankkeen teemoihin liittyvistä uusista toimintamalleista. Case-raportit ovat hanketutkimusta tukevia kuvauksia, joissa valotetaan konkreettisia case-esimerkkejä apuna käyttäen, mitä uudenlaisia toimintamalleja esimerkiksi uusien välineiden käyttöön liittyy. Erilliset case-raportit julkaistaan stilisoimattomina verkkojulkaisuina heti niiden valmistuessa. Syksyllä 2011 raportit kootaan yksiin kansiin koosteeksi ja julkaistaan sekä painettuna että verkkoversiona.

Vertaistuotanto uutena toimintamallina – Case Viisautta wikin tekoon -wikikirja on ensimmäinen AVO-hanketutkimukseen liittyvien case-raporttien sarjassa ilmestyvä julkaisu. Siihen on koottu keskeisiä keväällä 2010 ilmestyneen Viisautta wikin tekoon -wikikirjan työstämiseen liittyviä huomioita ja tarkastellaan wikikirjan tuottamista laajemmassa vertaistuotannon viitekehyksessä. Vertaistuotanto nähdään yhtenä niistä uusista työskentelytavoista, joita laajempaan Web 2.0 -muutokseen nähdään liittyvän. Wikikirjatyöskentelyn pohjalta rakentui raportissa kuvattu toimintamalli, jota muut voivat myös hyödyntää.

Case-raportin kautta pyritään tuomaan esiin, että olennaisinta tuotantoprosessissa ei ollut itse välineen, wikin, käyttö, vaan uudenlaisen vertaistyöskentelymallin omaksuminen. Tuotantoprosessin aikana esiin nousi huomioita siitä, miten toisen tuottaman tekstin muokkaamiseen saattoi olla korkeakin kynnys, etenkin jos muut tuottajat koettiin itseä asiantuntevammiksi. Toisaalta wikimateriaalin ikuinen keskeneräisyys ja usean tuottajan erilaisen kirjoitustyylin näkyminen tuotoksessa ei välttämättä ole valmiiseen ja huolellisesti viimeisteltyyn tekstiin tottuneelle tuttua. Myös havainnot siitä, miten pienellä omalla panoksella pystyy vaikuttamaan materiaaliin ja sitä edistämään yllättivät tuotantoprosessissa mukana olleita. Vertaiskirjoittaminen vaikkapa wikiin vaatii uudenlaisen kirjoittamistavan omaksumista ja muihin kirjoittajiin luottamista – materiaaliin kiireen keskellä heitetyt keskeneräiset ajatukset ja tekstipätkät voivat muokkautua muiden tuottajien toimesta valmiimmiksi siihen mennessä, kun itse seuraavalla kerralla menee tekstiä kirjoittamaan.

Työn alla ovat case-raportit mobiililaitteista sekä etä-lähinäkökulmaan liittyvästä muutoksesta.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

May 18, 2010

Selvitykseemme valittuja wikejä käyttäviä organisaatioita etsitään haastateltaviksi

Viitaten edelliseen blogikirjoitukseeni selvitykseen valituista wikeistä – etsimme nyt näitä wikejä käyttäviä organisaatioita haastateltavaksi. Katso tarkemmin Sometuun laitetusta viestistä.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

May 5, 2010

Wikiselvitykseen valittavat wikit

Wikiselvitystyö on hieman jäänyt viime kuukauden aikana muiden töiden alle, nyt on tarkoitus taas jatkaa. Ensinnä pitäisi päättää selvitykseen mukaan otettavat wikit – asia ei oikeastaan ole sen selkeämpi nyt kuin kuukausi sittenkään. Hieman vielä tutkailin muutamia wikejä aikaisemmin listattujen lisäksi. Useamman osalta ‘ongelmaksi’ näyttää tulevan se, että wikeihin on lisätty niin paljon muita kuin perus-wikiominaisuuksia, että ne ovat ennemminkin jo yhteisösovelluksia (päädyin siis saamieni kommenttien pohjalta siihen, että tässä selvityksessä pitäydymme pitkälti hyvin ‘wikimäisissä’ sovelluksissa). Esimerkiksi bitweaver ja Socialtext sisältävät paljon muitakin lisäkilkkeitä, jotka eivät ole enää peruswikiominaisuuksia (tosin bitweaver mainostaa modulaarisuuttaan joka mahdollistaa vain haluttujen ominaisuuksien käyttöönoton vaikka asennuspaketissa kaikki tulevatkin suoraan mukana). Pikavilkaisulla näyttää, että moniin muihinkin wikeihin on saatavilla lisäkilkkeinä erilaisia yhteisö- ja työryhmäominaisuuksia, mikä varmasti on ihan selkeä suuntaus. Mutta pyrimme tässä pitäytymään lähtökohtaisesti peruswikimäisissä wikeissä. Kun päästään lopulta haastattelemaan näiden wikien käyttäjiä, nähdään myös käytännössä se, käytetäänkö wikejä peruswikimäisesti vai ovatko juuri lisäominaisuudet olennaisia.

Ilman sen parempaa viisastenkiveä olisin kallistumassa seuraaviin asennettavista:

…ja hostatuista:

Voit katsoa näiden keskinäisen vertailusivun WikiMatrixista.

Kiintoisa olisi myös ottaa vaikkapa ihan esimerkkinä ja kuriositeettina mukaan Jottit, koska se on niin simppeli – eri asia löytyykö sen käyttäjää helposti haastateltavaksi (en ole itse kuullut kenenkään käyttävän ja Googlettamalla löysin lähinnä pari melko tynkämäiseksi jäänyttä yksityiskäyttäjien sivua – jos tiedät esim. oikeista opetustoteutuksista tms. Jottitilla niin vinkkaa :)

Lisäksi sitten mukaan on ajateltu otettavan myös caseina Wikimedia Commonsin wikisovellukset (Wikipedia, Wikikirjasto, Wikiopisto) eli haastatellaan näiden käyttäjiä – miten niitä on käytetty vaikkapa opetuksessa tai osana organisaation toimintaa, samoin Google Docs.

Luultavasti myös teemme niin asennettavien suhteen, että asennuksen ja lyhyen kokeilun jälkeen saatetaan vielä karsia joku pois. Lisäksi sekin vaikuttaa asiaan, löydämmekö mainittuja wikejä käyttäviä organisaatioita haastateltaviksi.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

March 10, 2010

Wikiselvityksessä vertailtavat ominaisuudet

Hieman jatkoa wikiselvityksen suunnittelusta. Olen käynyt läpi kommentteja selvitykseen mukaan otettaviin wikeihin liittyen sekä edellisen selvitystä koskevan blogikirjoitukseni kommenttien että Sometussa keskustellun kautta – kiitos paljon kommentoijille!

Teemme nyt ensivaiheessa niin, että otamme selvitykseen vain wikejä, ei yhteisöalustoja. Niistä tosin haudomme ajatusta toteuttaa syksyllä oman selvityksensä. Vielä ei ole lukkoonlyötynä lista selvitykseen mukaan otettavista wikeistä – valinta on kieltämättä hankala. Sen sijaan vertailtavia ominaisuuksia olen ehtinyt pohtia paremmin. Tässä lyhyttä koostetta pohdinnoista.

Selvityksen perusajatukset

    ­

  • Wikimatrixista (ja sen kautta edelleen vertailtujen wikien omilta sivuilta) voi etsiä tarkempaa tietoa (ja ajantasaisempaa koska ko. tieto muuttuu jatkuvasti) wikikohtaisesti.
  • Tämä selvitys pyrkii tarjoamaan ehdotelman niistä ominaisuuksista hieman laajemmiksi ominaisryhmiksi listattuna, mitkä wikeissä ovat vertailua tehtäessä olennaisia.
  • Ei keskitytä yleisellä tasolla tiettyihin ominaisuuksiin, vaan toiminnan tavoitteisiin ja edellytyksiin.
  • Vertailu itsessään tehdän ko. ominaisuuslistan pohjalta.
  • Tärkeiksi katsottuja ominaisuuksia tutkitaan testiasennusten ja käytössä olevien hostattujen wikialustojen kautta hieman Wikimatrixin listaa tarkemmin ja pyritään kuvailemaan testattavia ominaisuuksia hieman laajemmin ja yleisemmällä tasolla, esim. versiohallinnan / sivuhistorian toimivuutta, helppokäyttöisyyttä ja kattavuutta yhtenä kokonaisuutena. Ei siis ‘ominaisuus löytyy / ei löydy’ -tyyppisenä ominaisuuslistauksena.
  • Emme rankkaa wikejä keskenään paremmuusjärjestykseen, koska niin moni tekijä vaikuttaa. Tuomme esiin lopputulemana, mihin mikäkin wiki soveltuu, miten helppo wiki on ottaa käyttöön, miten helppo wikiä on käyttää, minkälaisia resursseja se vaatii. Näiden seikkojen osalta toki voi arvioida sanallisesti myös keskinäistä paremmuutta.
  • Luotamme selvitykseen valittavia wikejä käyttävien tahojen arvioihin, jotka perustuvat todelliseen käyttöön, ei testiasennukseen, koska sen kautta ei välttämättä synny luotettavaa kuvaa. Näin ollen rajoituksena on tietysti tapauskohtaisuus. Uskomme kuitenkin, että tapauskohtaisten kuvausten kautta on mahdollista saada syvällisempää laadullista tietoa ja paremmin nähdä erilaisia wikin käyttöön vaikuttavia tekijöitä.

Wikimatrixin ominaisuuslista

Pohjaksi selvityksessä tarkasteltavien ominaisuuksien valintaan otettiin WikiMatrixin laaja ominaisuuslista. Myös Wikipediassa on vertailulista wikien ominaisuuksista, mutta vertailtavat ominaisuudet ovat teknisempiä ja niitä on huomattavasti vähemmän.

WikiMatrix on kaupallisen toimijan, CosmoCode-nimisen saksalaisen ohjelmistoyrityksen työntekijöiden tuottama wikien vertailusivu. WikiMatrix perustuu CosmoCoden työntekijän Andreas Gohrin alkujaan luomaan suosittuun wikien vertailusivuun. Koska sivua voivat päivittää itse wikien toteuttajat (lisätä wikejä vertailtaviksi, ylläpitää tietoja – WikiMatrixissa vaatimuksena että on uuden wikin lisäävä on itse yksi wikin toteuttajista), sen katsottiin todennäköisesti pysyvän ajantasaisempana kuin jonkun kolmannen osapuolen toteuttama vertailu. Esimerkiksi 25 suosituimman wikin osalta vain kahden tietoja ei oltu päivitetty Wikimatrixiin vuoden 2009 tai 2010 aikana. Emme myöskään ajantaisaisena pysyvän kattavan vertailulistan jo ollessa olemassa halunneet tehdä itse vain yhtä uutta ominaisuusvertailua Wikimatrixin ajatusta kopioiden. On kuitenkin huomattava, että kaikkia wikisovelluksia ei listalla ole, vaikka toisaalta kuka tahansa voi oman wikisovelluksensa listalle lisätä. Siksi pyysimme myös vinkkejä laajemmalta sosiaalisen median yhteisöltä (mm. AVO-hanketoimijat, Sometu-verkosto) vinkkaamaan wikeistä, joita selvitykseen kannattaisi ottaa mukaan.

Ajatuksena on tehdä suppean asiantuntijaryhmän (kokoonnumme viikolla 11) ja WikiMatrixin ominaisuuslistan apua käyttäen wikin ominaisuuksien tärkeysluokitus, ja valita sitä apuna käyttäen ne ominaisuudet, jotka nähdään olennaisina wikejä vertailtaessa ja niiden hyvyyttä arvioitaessa. WikiMatrixissa on kustakin ominaisuudesta myös selitteet siitä, mitä ominaisuudella tarkoitetaan. Valitettavasti tarkempi tutkiminen osoitti, että kaikista ominaisuuksista ei kuitenkaan ole kuvausta WikiMatrixissa. Osittain tätä selittää se, että kuvaukset on selkeästi toteutettu vertaistuotantona ja niiden taso vaihtelee.

Jotta löytäisimme ne ominaisuudet, joiden suhteen vertailua kannattaa lähteä tekemään, pyydämme asiantuntijaryhmältä arviota ominaisuuden tärkeydestä. Ominaisuuden tärkeys riippuu tietysti siitä, kuka / minkä tasoinen wikin käyttäjä on, jonka näkökulmasta arviota tehdään. Koska selvityksessämme on tarkoitus auttaa ensisijaisesti tavallisia, ei-teknisiä käyttäjiä, jotka miettivät wikin käytön aloittamista tai wikin asentamista organisaationsa käyttöön, tämä on myös oletettu käyttäjätaso. Tuomme kuitenkin esiin myös sellaisia seikkoja, jotka ovat tekniseltä kannalta tärkeitä wikin valinnassa (koskee erityisesti asennettavia software-wikejä) – näin myös wikin valintaa pohtiva ei-tekninen käyttäjä ymmärtää, mitkä tekniset seikat vaikuttavat wikin valintaan, mikä varmasti helpottaa myös keskustelua tulevan wikiasennuksen ylläpitäjien kanssa.

Asiantuntijaryhmän tärkeiksi arvioimat ominaisuudet otetaan vertailuominaisuuksiksi. Huom. selvitykseen mukaan otettavia wikejä ei ole ollut tarkoitus alkujaankaan arvioida pelkällä taulukkomaisella listalla ruksaten ominaisuuksia joita niistä löytyy tai ei löydy, vaan hieman laajemmin aukikirjoittaen ko. ominaisuuden osalta kussakin wikissä (esim. oliko hyvin toteutettu, mitä rajoitteita jne.).

Tärkeät ominaisuudet – tarkastelu laajempien ominaisuuskimppujen kautta toimivuusnäkökulmasta

Kävin itse läpi ominaisuuslistan ja merkitsin mielestäni tärkeät ominaisuudet (mietin myös siltä kannalta, onko ominaisuus tärkeä tekniseltä kannalta, wikiä valittaessa eli tietyt ennakkoehdot, vai käytön kannalta. Nämähän tietysti osin limittyvät toisiinsakin. Koin yksittäisten ominaisuuksien arvioinnin niiden tärkeyden kannalta hankalaksi, koska ominaisuudet jäsentyivät mielestäni selkeästi laajempiin ominaisuuskimppuihin. Heräsi myös ajatus siitä, että olennaista ei niinkään ole se, mitä tiettyjä yksityiskohtaisesti kuvattuja ominaisuuksia wikistä löytyy, vaan voidaanko sen ominaisuuksilla ja välineillä toteuttaa halutunlainen wiki. Eli wikin tarjoamat mahdollisuudet, ei niinkään sen sisältämät työkalut itsessään, koska useilla erilaisilla työkaluilla tai ominaisuusyhdistelmillä voidaan saavuttaa sama lopputulos. Esimerkki: voi olla sinänsä sama miten wikissä olevia sivuja voidaan hallita (hakutoiminnallisuus, indeksisivu kaikista wikisivuista, sivukartta, tagit…) – pääasia on, että sivujen hallinta onnistuu jollakin helpolla tavalla.

Ehdotus tärkeimmistä ominaisuuksista, joita selvityksessä kannattaisi tarkastella edellämainitun pohjalta (huom. alustava lista, varmasti puutteita – kommentit siis tervetulleita :):

1. Wikin valintaan vaikuttavat tekniset ominaisuudet (erityisesti asennettavat software-wikit)
­

  • wikin vaatima käyttöjärjestelmä
  • wikin ohjelmointikieli
  • wikin tekninen toimivuus
  • palvelinohjelmisto
  • tallennusmuoto
  • tietoturva-asiat
  • räätälöitävyys (avoin vs. suljettu lähdekoodi)

2. Wikin valintaan vaikuttavat resurssitekijät
­

  • ylläpito-osaaminen
  • ylläpidon helppous / vaativuus
  • wikin kustannukset
  • käytön tuki (tekninen sekä käyttötuki – huomioi myös kehittäjäyhteisö)

3. Versiohallinnan / sivuhistorian kattavuus
­

  • versioiden määrä
  • aikaisemman version palautuksen helppous
  • vertailu versioiden välillä
  • muutoskommentit

4. Käytön helppous, mukavuus, käytettävyys
­

  • ulkoasu
  • räätälöitävyys ja muokattavuus peruskäyttäjän osaamisella
  • editori ja editoinnin helppous / vaativuus (ml mediaelementtien lisääminen)
  • usean käyttäjän yhtäaikainen käyttö
  • hakutoiminnot & sivujen löydettävyys (esim. indeksointi)

5. Miten data saadaan ulos wikistä (esim. varmuuskopiointi, siirto toiselle wikialustalle)

  • helppous / vaativuus (pystyykö peruskäyttäjä itse tekemään vai tarvitaanko tekninen tukihenkilö)
  • muoto: HTML, raakateksti, XML, PDF…

­­
6. Mitä wikiin voi lisätä tekstin lisäksi (tiedostomuodot, kuvakoot)

  • liitetiedostot
  • video
  • audio
  • kuvat

­ ­
7. Erityiskäyttö ja -käyttäjäryhmät
­

  • kielivaatimukset
  • esteettömyys (esim. näppäimistökomennot)
  • kaavaeditori (matematiikkakäyttö)
  • mobiilikäyttö

­­­
8. Lisäkilkkeiden mahdollisuus ja määrä
­

  • voiko itse kehittää (avoin vs. suljettu lähdekoodi)
  • muu räätälöitävyys ja muokkaus (vrt. kohta 4)
  • saatavat pluginit
  • kalenteri
  • blogit
  • kuvagalleriat

­­

Koska selvityksessä oli tarkoitus jakaa vertailtavat wikit kolmeen eri ryhmään (hostatut wikipalvelut, asennettavat wikiohjelmistot sekä wikien erikoistapaukset kuten esim. Wikimedia Commonsin wikisovellukset), tämä tietysti vaikuttaa hieman ominaisuusvertailuun, erityisesti kolmas ryhmä on varsin erilainen eikä sitä voi aivan samoin kriteerein kaikilta osin arvioida.

Näiden pohjalta muotoillaan sitten seuraavassa vaiheessa haastattelukysymykset, kunhan wikit saadaan valittua ja löydettyä organisaatiot haastateltaviksi, joissa ko. wikejä käytetään.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

February 2, 2010

Wiki- ja blogiselvityksiä kevään 2010 aikana

AVO-hankkeen ‘Wikit ja blogit opetuksessa ja sisältöjen tuottaminen’ -osaprojektissamme on tarkoitus toteuttaa wiki- ja blogiselvitykset vuoden 2010 ensimmäisen puolikkaan aikana. Selvityksiä voidaan käyttää apuna, kun otetaan wikiä ja blogia käyttöön ensimmäistä kertaa ja mietitään niiden käyttöä pidemmällä tähtäimellä – miten valita Se Oikea. Paneudumme heti ensin wikiselvitykseen, samalla periaatteella sitten piakkoin perään blogiselvitystä. Tässä jokunen ajatus wikiselvityksestä:

Selvitykseen valittavat wikit ja valintaperusteet

Selvitykseen on tarkoitus valita noin 10 wikialustaa ja/tai -ohjelmistoa, jotka voidaan jaotella karkeasti kolmeen ryhmään:

  1. Osa maksuttomasti käyttöönotettavia tarjolla olevia wikipalveluita (esim. Wikispaces, Jottit, Wetpaint…), joilla käyttäjä pääsee kätevästi alkuun.
  2. Osa avoimen lähdekoodin wikiohjelmistoja, joiden asentaminen tulee ajankohtaiseksi, jos organisaatio päättää ottaa itselleen käyttöön wikin.
  3. Myös Wikipediaa ja Wikimedia Commonsin muita wikejä (Wikikirjasto, Wikiopisto…) voidaan tarkastella selvityksessä ikään kuin erikoistapauksina – Wikimedia Commonsin wikithän on toteutettu MediaWiki-alustalle, mutta niitä voi hyödyntää useisiin erilaisiin (opetuksellisiin) käyttötarkoituksiin, joihin ne on jo valmiiksi räätälöity.

Wikimatrixia ja Wikipedian listaa voidaan käyttää apuna selvitykseen valittavien wikien valinnassa. Toivomme ajatuksia myös muilta, esim. Sometun jäseniltä siitä, mitä wikejä kannattaisi valita. Selvityksen tekoa varten on ajatuksena myös perustaa kevyt työryhmä.

Selvitykseen valittavien wikien kriteereistä on joitakin ajatuksia, millä perusteella wikit valitaan mukaan – muutamia ajatuksia kriteereistä:

  • avoimen lähdekoodin wikejä (ainakin asennettavien osalta)
  • ­maksuttomia
  • käyttöjärjestelmäriippumattomia
  • wikit joista on käyttökokemuksia saatavilla ja/tai lupaavia ja kiinnostavia wikejä, joista ei ole vielä kokemuksia
  • sivuhistoria
  • WYSIWYG-editointimahdollisuus (ainakin jonkinasteisesti)
  • suomenkielisyys
  • Wikimatrixin mukaan esim. 25 suosituimman joukkoon sijoittuminen

Nuo siis vain pikaisesti mietittyjä heittoja – en tiedä onko tuo suomenkielisyys nyt ehdoton edellytys tai WYSIWYG – kommentit tervetulleita näihin liittyen!

Mitä selvitetään?

Joidenkin teknisempien ominaisuuksien mukaan on tarkoitus tehdä vertailua valittavien wikien välillä, mutta pääpainona selvityksessä on testattavista wikeistä saatavat ja olemassaolevat käyttökokemukset, eli selvitys on tässä mielessä kvalitatiivisempi. Koska esimerkiksi Wikimatrixin kaltaisia ominaisuuksien suhteen melko kattavia vertailusivustoja on jo olemassa, ei tunnu järkevältä tehdä tällaista vertailua uudestaan. Niitä ominaisuuksia toki kannattaa tuoda esiin, mitä yleensä ensin kysytään. Testailua wikialustoilla on myös tarkoitus tehdä jonkin verran, mutta haluamme erityisesti tietoa verrattavista wikeistä todellisessa käytössä – testailu ilman todellista käyttökohdetta on jossakin määrin rajallista. Haluamme siis kerätä kyselyin ja haastatteluin kokemuksia selvitykseen valittavia wikejä jo käyttäviltä tahoilta: heikkouksista, vahvuuksista, mahdollisuuksista. Perusominaisuudet kertovat jotain wikeistä, mutta vasta käyttökokemukset tuottavat syvempää ja hienoviritteisempää tietoa. Mietimme myös näkökulmana ensisijaisesti opetuskäyttöä.

Mahdollisia vertailtaviksi valittavia wikejä

Wikimatrixilla pikaisesti tehdyn haun mukaisesti software-wikeistä seuraavat ovat saatavilla suomenkielisinä, ovat ilmaisia ja avoimen lähdekoodin sovelluksia sekä sisältävät WYSIWYG-editorin, sulkeissa käyttöjärjestelmän osalta mainittu tieto:
­

  • DokuWiki (Linux, UNIX, Windows, MacOS X, kenties muitakin)
  • Foswiki (Linux, Windows, OS-X ja muita)
  • Giki (mikä tahansa)
  • JSPWiki (mikä tahansa joka tukee JDK 1.5+)
  • MediaWiki (*nix, Windows, MacOS X)
  • Midgard Wiki (Linux, Unix, MacOS X)
  • Oddmuse (mikä vain joka tukee CGI-skriptejä)
  • PmWiki (Unix, Windows, MacOS X, kenties muitakin)
  • TikiWiki CMS-Groupware (Linux, FreeBSD, Windows, MacOS X, kenties muitakin)
  • TWiki (Linux, Windows, OS-X ja muita)

TracWiki ja Wicked täyttävät muuten kriteerit, mutta niissä ei ole WYSIWYGiä, bitweaveria taas ei saa suomenkielisenä.

Hosted-wikeistä maksuttomina löytyvät:

  • @Wiki
  • Cospire
  • Intodit
  • Luminotes
  • Netcipia
  • PicoWiki
  • Springnote
  • Wagn
  • Wetpaint

Lisäksi jonkinmoinen joukko tietyin rajoituksin maksuttomina (ClearWiki, Groupswiki, nexdo, Wikispaces, Zoho Wiki), en käynyt kovin tarkasti näitä kuitenkaan kaikkia läpi. Suomenkielisinä hosted-wikeistä oli saatavina ainoastaan Wikispaces ja Confluence, Wikispacesissa tietyt rajoitukset (ilmainen julkiseen ja members-only -wikeihin).

Huom. en ole tarkemmin katsellut mistään noista ominaisuuksista – vain Wikimatrixin hakutulokset tuossa listattuna, joten voi olla puutteita ja mahdollisesti virheitäkin – osan tiedot oli ilmiotettu vähän epätarkasti tai kehotettu katsomaan tarkemmin wikien omilta sivuilta, tätä en nyt ole vielä tehnyt. Lista ei myöskään kata kaikkia sovelluksia, joten ilmoitelkaa myös muista tietämistänne, joita voisi miettiä mukaan vertailuun.

Kommentit tervetulleita!!!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

December 16, 2009

Vertaistuotannon haasteita

Kirjoittelin taannoin vertaistuotantona aloitetusta wikikirjan kirjoittamisesta. Prosessi on edennyt ensimmäiseen sisälllöllisen kehittämisryhmän (pääasiallisen kirjoittajaporukan) välikatsaukseen. Välikatsaustyöskentelyyn oli varattu pari tuntia. Koska kirjoittajaporukka on sijainnillisesti hajallaan, kokoonnuimme verkkokokousjärjestelmää käyttäen ja ensimmäisen tunnin aikana teimme lyhyen kierroksen porukan kesken – katsaus siihen mitä kirjaan on kirjoitettu ja mitä kukin on itse kirjoittamisen eteen tehnyt ja minkälaisia ajatuksia jatkon osalta on, niin sisällöllisesti, rakenteellisesti kuin aikataulullisestikin. Paljon ei tekstiä ollut ehtinyt syntyä, mutta joitain kuitenkin – ihan tyhjillään kirja ei siis enää ollut.

Valtaosan toisesta välikatsaukseen varatusta tunnista käytimme kirjan konkreettiseen eteenpäintyöstämiseen. Kukin tahollaan alkoi kirjoitella lisää niihin osioihin, joihin itsellä oli annettavaa. Verkkokokousyhteys oli auki porukan kesken työskentelyn aikana, sitä pystyi hyödyntämään mm. muiden mielipiteiden ja ajatusten kyselyyn liittyen esim. kirjan sisältöihin ja rakenteisiin sekä aiheisiin liittyviin lähdeviitteisiin. Lopuksi teimme vielä lyhyen yhteenvedon siitä mitä kukin kirjoitteli ja miltä tällainen työskentelytapa tuntui. Kommentit olivat positiivisia. Koska ryhmä toimii otona ja vapaaehtoispohjalta, on ymmärrettävää, että tämä kirjoitusprosessi on oman tehtävälistan häntäpäässä. Kun työskentelyä varten oli varattu aikaa pari tuntia kalenterista, ja siitä puolet allokoitu kirjoittamista varten, tulostakin syntyi. Varmasti myös etäläsnäolo ryhmän osalta vauhditti ja innoitti kirjoittamistyötä. Ryhmässä toivottiin myös jatkossa muistutusviestejä säännöllisesti sähköpostiin, jotta kirjoittamisessa ei tulisi pitkiä taukoja. Hieman oli myös keskustelua siitä, miten kirjoittamiseen saa varattua aikaa ja tekstiä syntymään arjen kiireiden lomassa – itsekriittisyys syntyvän tekstin suhteen on pidettävä matalalla ja luotettava siihen, että tekstiä voi itse (tai muut) muokata myöhemmin paremmaksi. Wikiteksti on luonteeltaan keskeneräistä! Kirjoittaa voi myös vartin verran sellaisena hetkenä, kun muista hommista ei saa kiinni.

Ryhmän työskentelysessiosta jäi hyvä fiilis ja tällainen työskentelytapa tuntui toimivalta. Vaikka olemmekin etäällä toisistamme, työskentelimme silti yhdessä samanaikaisesti saman materiaalin parissa. Työskentelyllä on hyvä olla joku päävastuuta ottava taho, joka pitää langat käsissä ja pitää yllä tuotantoprosessia, muuten homma helposti hyytyy.

Pikkuhiljaa ja yhdessä – tällä tavoin wikikirja etenee!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

November 17, 2009

AVOssa aloitellaan Wikikirjan tuottamista yhdessä

AVO-osaprojektissamme on perustettu sisällöllinen kehittämisryhmä, jonka yhteisenä tehtävänä on laittaa alulle laaja-alaisen wikikirjan nimeltä Viisautta wikin tekoon tuottaminen wikeistä Wikikirjastoon.

Viisautta wikin tekoon

Kirja halutaan tuottaa nimenomaan sellaiselle alustalle, jossa se jatkossakin voisi elää, toisaalta kirjalle halutaan saada myös mahdollisimman monia kirjoittajia. Sisällölliseen kehittämisryhmään kuuluu jäseniä niin yliopisto-, koulu-, kirjasto- kuin yritysmaailmastakin. Kaikki ovat tulleet ryhmään vapaaehtoispohjalta – palkkaa emme osallistumisesta maksa. Mutta ryhmän jäsenet ovat kuitenkin ilmeisesti nähneet tämänkaltaisen materiaalin tuottamisprosessin sekä itse tuotteena syntyvän materiaalin tarpeellisena, koska ovat mukaan lähteneet, mikä on ollut ilahduttavaa.

Sisällöllinen kehittämisryhmä on kokoontunut lokakuun 2009 lopulla yhden päivän mittaiseen työskentelysessioon. Session aikana keskusteltiin erilaisten kohderyhmien ja käyttäjätahojen wikien käytöstä ja tarpeista wikimateriaalin suhteen, jotta ne voidaan ottaa huomioon materiaalissa. Myös materiaalin runkoa alettiin hahmotella. Kehittämisryhmä tuottaa wikikirjan pohja-aineistot loppuvuoden 09 ja vuoden 2010 ensimmäisten kuukausien aikana, sen jälkeen panostetaan erityisesti materiaalin levittämiseen laajemmalle. Tosin kirjaa ei ole tarkoitus, Wikikirjaston ja wikituotannon hengen mukaisestikaan, tuottaa salassa edes alkuvaiheessa, vaan kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan tuotantoprosessiin alusta alkaen. Kirjan kirjoittamisesta on tiedotettu mm. Sometuun perustetussa AVO Wikit ja blogit -ryhmässä, jonka kautta ryhmä viestii toiminnastaan laajemmalle. Jatkossa toivomuksena on myös, että kirjasta löytyisi sisältöä siten, että erilaiset kohderyhmät voisivat hyödyntää sitä erilaisiin käyttötarpeisiinsa.

Uudenlaisten toimintamallien omaksuminen lienee niitä suurimpia sosiaalisen median käytön aloittamisen haasteita. Esimerkiksi wikien kohdalla kynnys kirjoittaa ja julkaista voi olla ensimmäinen, joka täytyy ylittää. Sen jälkeen on uskaltauduttava muokkaamaan muidenkin tuottamia tekstejä ja hyväksyttävä se, että muutkin saattavat muokata omia tekstejä. Wikeissä ei ole yhtä kirjoittajaa – toisaalta se juuri onkin niiden rikkaus.

tekstin muokkaaminen

Myös keskeneräisyyden hyväksyminen on asia, joka ei välttämättä ole ihan helppo juttu. Kun itse lisäsimme kirjan pohjaa Wikikirjastoon, mietimme kovasti, kuinka valmiiksi lisäämme kirjan rakenteen kehittämisryhmän ajatusten pohjalta. Tämän pohtiminen liittyi osin myös Wikikirjaston toimintamalliin – koska wikikirjastossa vain ylläpitäjä voi poistaa sivuja, näimme parhaaksi lisätä ensi alkuun sivuja vain harkiten – niiden lisääminen kun onnistuu keneltä tahansa. Toisaalta mietimme asiaa myös nimenomaa keskeneräinen-valmis -näkökulmasta. Luultavasti kirjoittaminen voisi olla helpompaa, jos rakenne olisi mahdollisimman valmiina. Mutta tällöin olisimme itse tehneet myös rajaukset rakenteen suhteen paljon valmiimmiksi, mikä saattaisi lukkiuttaa niitä – luultavasti rakennetta ei niin hanakasti lähdetä muokkaamaan? Tämä on vain oletus. Toisaalta wikituotannossa on myös se etu, että keskeneräisyyden hyväksyminen toimii myös ajansäästömielessä – kaikkea ei tarvitse yhden henkilön tehdä valmiiksi.

Vertaistuottaminen itsessään on kiinnostava ilmiö. Odotukset ryhmän tuottaman materiaalin suhteen ovat tietysti korkealla, käytännössä nähtäväksi jää, miten tällainen yhteiseksi hyväksi tuottaminen tulee onnistumaan. Muiden työkiireiden ohessa tästä varmaankin tingitään ajankäytön osalta ensimmäisten joukossa. Koetamme kuitenkin kannustaa ryhmän jäseniä (ja muitakin) tuottamaan edes vähän, alkua, josta muut voivat jatkaa eteenpäin. Kannustuksella on varmasti suuri merkitys. Varmaan myös sillä, miten materiaalia ylipäänsä lähtee syntymään, ja minkä tasoista, minkälaista siitä syntyy. Mikäli tuotanto lähtee hyvin liikkeelle, varmasti positiivinen malli synnyttää halua osallistua itsekin tuottamaan. Mikäli syntyvä materiaali vaikuttaa laadukkaalta ja käyttökelpoiselta, sekin lisää varmasti intoa osallistua tuottamiseen, kun nähdään että tuottamiseen käytetty aika tuottaa hyvää tulosta.

Tervetuloa kaikille aiheesta kiinnostuneille mukaan tuottamaan aineistoa yhteiseen käyttöön!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

Next Page »

Blog at WordPress.com.