Avoimestitutkien

September 1, 2010

Sosiaalisen median tutkimusseminaarin jälkipohdintoja

Osallistuin eilen Sosiaalisen median tutkimusseminaariin (Research Methods for Social Media) Otaniemessä. Seminaarin ohjelmasivu ja esitysten slidet ym. löytyvät myös verkosta. Tässä hieman omaa yhteenvetoani seminaarin annista.

Tervetuliaissanojensa yhteydessä Kristiina Kumpulainen Opetushallituksesta nosti esiin kysymyksen, muuttaako sosiaalinen media ihmisen käyttäytymistä ja tarvitsemmeko uusia menetelmiä, tai toisaalta – ovatko nykyiset / vanhemmat menetelmät yhä riittäviä ja miltä osin. Sosiaalinen media on lisäksi useita eri tieteenaloja yhdistävä tutkimuskenttä – ilmiötä on mahdollista ja välttämätöntäkin tarkastella useiden eri tieteenalojen kautta. Tarvitsemme uudenlaisen frameworkin sosiaalinen media -ilmiön tutkimiseen. Tutkimustuloksia ja -innovaatioita tulisi myös Kumpulaisen mukaan soveltaa käytäntöön siten, etteivät tulokset jäisi suljettuihin tutkimusyhteisöihin. Sosiaalinen media itsessäänkin tarjoaa tähän erinomaisia välineitä.

Lisbeth Klastrup Tanskasta (IT University of Copenhagen) puhui aiheesta Users are Useless – Some Reflections by a Social Media Researcher. Hän mietti esityksensä kautta, mitkä ovat ne oikeat kysymykset, joita pitää kysyä, kun tutkitaan sosiaalista mediaa. Olennaista on ymmärtää, että tutkijan tulee itsekin käyttää sosiaalista mediaa ja mennä siihen mukaan voidakseen ymmärtää mistä on kyse. Klastrupin mukaan yksi olennaine kysymys on myös käyttäjä-käsitteen selventäminen, jota hän pohti käyttäjä – yleisö -ulottuvuudella – tavallaanhan sosiaalisessa mediassa tuotetaan materiaalia myös itselle – meille kaikille (vrt. produsage). Myös jatkumo passiivisesta sohvaperunasta aktiiviseen ja aidosti kantaaottavaan ja vaikuttavaan toimijaan löytyy sosiaalisen median käyttäjäkentästä. Käyttäjillä on hyvin erilaisia rooleja vaihdelleen tuottajista monenlaisiin kuluttajiin ja myös ei-aktiivisiin käyttäjiin jotka eivät millään tavalla osallistu, vaikka olisivatkin on-line. Klastrup toi myös esiin asian, että moniin sosiaalisen median ryhmiin liittyminen (vrt. esim. Facebookin ryhmät) on yleistä, mutta vain pieni osa on ryhmässä aktiivinen. Syyt liittyä ryhmiin saattavat olla hyvin pinnallisia ja vailla syvempää vaikuttamaan pyrkivää tarkoitusta. Lisäksi sosiaalisen median ja perinteisen median suhde on kiinnostava, eikä niitä tulisi tarkastella toisistaan erillisinä, vaan yhdessä. Usein sosiaalisen median ryhmiä syntyy jonkin mediailmiön ympärille, ja toiminnan intensiteetti heijastelee sitä, mitä muussa mediassa nousee esiin. Viemisiksi Klastrup antoikin esityksensä kautta seuraavat asiat:

  • tarve käyttäjän toiminnan rikkaammalle ja vivahteikkaammalle sanastolle
  • ymmärryksen siitä että sosiaalinen läsnäolo ei ole sama asia kuin sosiaaliseen mediaan osallistuminen
  • sosiaalisen median kontekstualisoinnin yhdessä muuhun mediaan ja sen herättämiin affektiivisiin reaktioihin

Jaakko Suomisen puheenvuoro aiheesta How do you do, Social Media? On triangulation matrixes and everyday research practices oli kiinnostava pohdinta siitä, miten triangulaatiota voitaisiin käyttää sosiaalisen median tutkimuksen meta-metodina, koska sosiaalinen media on ilmiö monitieteellisessä ympäristössä, jossa on hyvin monenlaisia menetelmiä ja teorioita. Tätä hän perusteli tieteenalan kehittymiseen liittyvistä lähtökohdista (ei vahvistunutta koulukuntaa – esiparadigmaattinen vaihe, uuden alueen kartoittaminen, teoreettisesti ja metodologisesti edistyksellinen lähestymistapa) sekä myös käytännölliseltä kannalta (uudet innovaatiot syntyvät rajapinnoilla, julkaisuja useiden eri tieteenalojen lehtiin joka vaatii eri perspektiivejä, esiymmärryksen luominen). Sosiaalista mediaa olisi Suomisen mukaan myös hyvä tarkastella kolmesta eri näkökulmasta – tutkimuskohteena, välikappaleena tai työkaluna. Suomisen pohdintoja esityksen taustaksi löytyy kattavammin hänen blogistaan.

Minna Isomursu VTT:ltä alusti aiheesta Social media in user research: immersion, privacy and contribution. Hänen näkökulmansa aiheeseen oli Suomisen edellä mainitun jaottelun mukaisesti sosiaalisen median käyttäminen tutkimuksessa. Isomursu pohti tutkijan mukaan menemistä tutkittavaan kohteeseen (esimerkiksi tietty sosiaalisen median yhteisösivusto) sen ymmärtämiseksi, yhteistuottamista tai jopa tutkimista ja sen liittymistä myös tutkittavien omaan digitaalisen identiteetin rakentamiseen sekä yksityisyyteen ja sisällön omistajuuteen. Sosiaalisen median tutkimisen eettiset näkökohdat nousivat vahvasti esiin, koska sosiaalinen media tuo mukanaan laajan kirjon täysin uudenlaisia asioita, joihin tutkijankin on otettava kantaa. Mitä jos tutkittava ei halua olla äänetön ja nimetön toimija? Entä onko luvallista käyttää yhdessä tuotettua sisältöä tutkimusaineistona, jos kaikilta tuottajilta ei ole kysytty lupaa (vaikka tuotokset ovatkin julkisia ja osin voi olla jopa hankala selvittää ketkä kaikki ovat olleet mukana tuottamassa)?

Itse en valitettavasti päässyt osallistumaan seminaarin iltapäivän workshopeihin, mutta onneksi yhteenvedot ryhmien työskentelystä on dokumentoitu talteen.

Osin workshopeissa varmasti näihin päästiinkin pureutumaan, mutta pohdin seminaarin jälkeen (itse alaa tutkivana ja vihreänäkin tutkijana) että kaipaisin ehkä laajempialaista jäsennystä sosiaalisen median tutkimukseen – eri tieteenalojen tyypillisistä lähestymistavoista ja traditioista, tutkimusmenetelmistä, minkälaisia avauksia tieteenalojen suunnista on tehty sosiaalisen median tutkimukseen (näitä taisi workshopeissa ollakin), niiden mahdollisuuksista ja ehkäpä heikkouksista jne. Tällaisen jäsennyksen kautta olisi hyvä ponnistaa eteenpäin ja vastata Kristiina Kumpulaisen esittämään huutoon tarpeesta pohtia mitä uutta ja mitä vanhaa.

Kiitokset seminaarin järjestäjille ja esiintyjille omasta puolestani!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

Leave a Comment »

No comments yet.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Blog at WordPress.com.

%d bloggers like this: