Avoimestitutkien

February 1, 2010

Oppimistehtävät, tiedonhankinta ja uuden tiedon omaksuminen

Pidämme tutkijakollegani Nina Hynnän kanssa ITK-konferenssissa 23.4.2010 esityksen otsikon aiheesta (ks. ITK:n ohjelma). Esityksessämme haluamme erityisesti virittää keskustelua tietosisältöjen roolista niin tiedonhaussa kuin oppimisessakin. Haluamme jo ennen huhtikuuta saada aiheesta erilaisia mielipiteitä tämän blogikirjoituksen kautta. Jos tämä blogiteksti herättää tuntemuksia tietosisältöjen puolesta tai vastaan, kommenttisi ovat tervetulleita! Toivomme nimenomaan eri näkökulmia yhdistämään pyrkivää keskustelua – näkemyksemme mukaan liian helposti asia halutaan nähdä vain joko-tai.

Lyhyt johdanto aiheeseen – mistä ITK:ssa aiomme puhua:

Lähtökohtamme ovat muuttuneet tiedon tuottamis- ja jakelutavat ja niiden tuomat haasteet opetukseen. Haasteisiin on pyritty vastaamaan sekä uudenlaisilla opetusmenetelmillä että -välineillä. Näkemykset siitä, mitä oppiminen on, ovat myös muuttuneet korostaen mm. yhteyksien muodostumisen tärkeyttä tietosisältöjen sijaan sekä sattumanvaraista löytämistä ilman niin vahvaa sidonnaisuutta ulkoapäin asetettuihin tavoitteisiin. Me kuitenkin näemme tietosisältöjen ja yksilöiden omien oppimisprosessien olevan tärkeitä sekä tänään että tulevaisuudessa. Esityksessämme lähestymme tietosisältöjä oppimistehtäviin liittyvän tiedonhankinnan näkökulmasta. Informaatiolukutaidon ohjauksessa on kyse tiedonhankinnan yhdistämisestä tiedonkäytön prosesseihin – valitettavasti nämä tiedonhankinnan ja opetuksen integroimisen nimissä toteutettavat interventiot eivät aina toimi toivotulla tavalla.

Emme vastusta uudenlaisten opetusmenetelmien ja -välineiden käyttöä – päinvastoin – vaan peräänkuulutamme opetettavien tietosisältöjen sitomista niihin. Emme kannata asioiden ulkoaopetteluun ja ns. pänttäämiseen tähtäävää mallia opetuksessa. Luultavasti myös kouluissa opetetaan tänäkin päivänä paljon sellaisia sisältöjä, joita ei voi perustella edes yleissivistävyyden nimissä. Emme näe koulua ensisijaisena ympäristönä oppimiselle kaikissa asioissa – oppimisympäristöjen laajentaminen koulun seinien ulkopuolelle ja tiedon etsiminen ja keskustelun käyminen yhteydessä ‘oikeaan elämään’ on mielestämme myös kannatettavaa. Haluamme kuitenkin nostaa myös tietosisältöjen (tai sanoisimmeko paremminkin järkevien ja harkittujen sellaisten) roolin esiin, koska mielestämme se unohtuu aivan liian usein taka-alalle, tai jopa todetaan ettei tietosisällöillä ole enää merkitystä. Mielestämme olisi rakentavampaa pohtia, millä tietosisällöillä on merkitystä ja varmistaa niiden omaksuminen, jotta uusista opetusmenetelmistä ja -välineistä saataisiin todellinen hyöty irti – jotta ne ihan oikeasti auttaisivat oppimaan paremmin. Ilman tukevaa tietopohjaa ei voi soveltaa ja kehittää uutta kuin sattuman kautta. Se taas ei ole kaikkein tehokkain tapa.

Pohjana on myös ajatus siitä, että erilaisia asioita tulisi opettaa eri tavoin. Eksaktien tieteiden opetus on väistämättä erilaista kuin humanististen tieteiden, joissa ei ole yhtä totuutta asioista. Matematiikka ja sen hallinta on tärkeä edellytys monien teknisten tieteiden opiskelulle. Valitettavasti matematiikan osaaminen vaatii myös ulkoaopettelua ja pänttäämistä sekä yksilön omia pitkän puurtamisen – laskemisen ja ajattelutyön – kautta saatuja oivalluksia. Toki muiden apu ja tuki, asioiden yhdessä opiskelu ja tekeminen voi edistää oppimista, mutta ilman omaa ymmärrystä keskustelu ei muiden kanssa suju. Tämä liittyy myös riittävien perustietojen hallinnan vaatimukseen, jotta muiden kanssa käytävä yhdessä keskustelu (face-to-face tai vaikkapa blogia käyttäen) olisi riittävän syvää ja aidosti edesauttaisi oppimista sekä arvioimaan muiden argumenttien pätevyyttä.

Puhutaan paljon just in case ja just in time -opetuksesta. Just in case -opetusta kritisoidaan herkästi ja se liitetään juuri tietosisältöjen opetukseen. Nähdään, että just in time on tulevaisuuden oppimisessa olennaista – aina voi kysyä kaverilta tai hakea tarvittavan tiedon jostakin. Tietosisältöjen kannalta tätä jaottelua on ehkä syytä pohtia hieman enemmän muutaman esimerkkitapauksen avulla.

Moni asia yhteiskunnassamme on suunniteltu niin, että se perustuu tieteellisiin tutkimustuloksiin (miten talot on rakennettu, miten potilaita hoidetaan sairaalassa, miten erilaiset toimintakäytännöt on suunniteltu). Mikäli lähdemme kehittämään asioita saatuamme uutta tietoa, joka kyseenalaistaa aikasemman tai havaittuamme kehittämistarpeen, eikö kehittämisen tulisi perustua myös johonkin luotettavaan tietoon eikä mutu-tuntumaan tai onnekkaisiin arvauksiin kehittämisen suunnasta? Asioista käytävä vapaamuotoinen keskustelu on tärkeää ja voi myös muuttaa aikaisemmin oikeana pidettyä luotettavaa tietoa, mutta voidaksemme aidosti ponnistaa eteenpäin siitä, mihin tähän asti on päästy esimerkiksi tieteiden kehityksessä, meillä täytyy olla hallussa käsitys tähänastisesta kehityksestä – miksi ja miten tähän on päädytty, mitä mahdollisia tutkimustuloksia ja kehityskulkuja taustalta löytyy.

Toisaalta ammattiopetuksessa opiskelijalla täytyy olla ymmärrys vaikkapa rakennettavan talon sähköjärjestelmästä kokonaisuutena ja ymmärtää mitä se yksittäisten kytkentöjen ym. kohdalla tarkoittaa. Parturi-kampaajan täytyy tietää hiusvärien oikeat sekoitussuhteet tilanteessa kuin tilanteessa. Peruskoulupuolella on melko välttämätöntä opettaa perusmatematiikkaa (just in case), jotta myöhemmin opiskelijalla olisi mahdollisuus edetä isolle joukkoa tieteen- ja ammattialoja niin halutessaan – ilman että hänen täytyisi opiskella suunnaton määrä perusmatematiikkaa kerralla (just in time) päästäkseen sille taitotasolle, että pystyisi siirtymään vaativamman matematiikan pariin. On myös asioita, jotka avautuvat vasta myöhemmin, vaikka niitä olisikin opeteltu hieman irrallaan (just in case). Edes kaikkia lukiolaisia ei kiinnosta yhteiskuntamme poliittinen järjestelmä, tai miten yhteisistä asioistamme päätetään ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Myöhemmin elämässä ne saattavatkin alkaa kiinnostaa. Osa asioista on helppo opetella nopeasti silloinkin (just in time), mutta opettelua helpottaa huomattavasti tällöin muistista esiin nousevat tiedonhippuset siitä, mitä puoliunessa vietetyllä yhteiskuntaopin tunnilla käsiteltiin. Nämä asiat ovat mielestämme johtolankoja sille, mitä tietopuolista ainesta on välttämätöntä opettaa erilaisen osaamisen takaamiseksi. Tietopuolen asiat voidaan toki opettaa kiinnostavammalla tavalla, joka ei perustu ulkoaopetteluun, tai jossa abstrakteja asioita pyritään havainnollistamaan enemmän kuin aikaisemmin (esim. erilaiset animaatiot ja simulaatiot). Olisi myös hyvä muistaa yksittäisten opiskelijoiden omat tavat oppia ja kunnioittaa niitä, eikä pakottaa kaikkia opiskelemaan samalla tavalla.

Olemme miettineet myös hieman laajemmin sitä, miksi me puolustamme tietosisältöjen opetusta ja näemme sen tärkeäksi – onko tämä vain saamamme päähänpinttymä, emmekö pysty hyväksymään sitä, että nykynuoret ehkä oppivat jossain määrin eri tavoin kuin miten kymmenen-parikymmentä vuotta sitten koulujaan käyneet oppivat. Ensinnäkin, meillä on omakohtaisia kokemuksia tietosisältöjen merkityksestä sekä työmme puolesta (kouluttajana ja informaatikkona) että opiskelijan näkökulmasta (myös aikuisiältä) – nämä kokemukset ovat antaneet konkreettisia kokemuksia siitä, miksi tietosisällöillä on väliä. Toiseksi olemme pohtineet asiaa kääntämällä sen kokonaan ympäri: oikeastaanhan kyse on siitä, että mikäli enää ei vaadittaisi minkäänlaisia sertifikaatteja kenenkään osaamisesta ja luotettaisiin siihen, että kaikki pystyvät ja haluavat itsenäisesti kehittää itseään, voisimme luopua oppilaita ja opiskelijoita kohtaan asetetuista vaatimuksista, jopa koko koulujärjestelmästä. Jokainen voisi käytännössä todistaa pätevyytensä ja osaamisensa. Mielestämme vuoden alussa mediassa keskustelua herättänyt aihe (josta oheinen ruutukaappaus MTV3:n sivulta) liittyy myös paljolti asioihin, joita tässä pohdimme:

valelaakari

Tietosisältöihin liittyviä asioita on pohdittu myös toisessa blogissani.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

Leave a Comment »

No comments yet.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Blog at WordPress.com.

%d bloggers like this: